"Tulee turvallinen olo, kun tietää, että ne ovat suomalaisia" –  hävittäjien ylilennot säväyttivät yleisöä Kuopiossa

Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen muistutti lippujuhlan päivän puheessaan, että nykyaikainen ilmapuolustus on yhteispeliä.

– Laajamittainen sota riehuu Ukrainassa neljättä vuotta. Ristelyohjukset, kymmenet tuhannet liitopommit ja droonit ovat arkipäivää myös kaukana rintamasta. 

Näillä sanoilla Ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Timo Herranen, muistuttaa Puolustusvoimain lippujuhlan päivän paraatin yleisöä siitä, mikä vain 1 400 kilometriä Kuopiosta etelään on arkipäivää. 
 
Hän painottaa, ettei Venäjän vuosia jatkunut häikäilemätön voimankäyttö ole kyennyt murtamaan Ukrainan ilmapuolustusta. Yhteiskuntaa on suojattava, vaikkei kaikkea voikaan torjua. Iskujen aiheuttamien vahinkojen minimointi ja väestön varoittaminen ovat elintärkeitä toimia, joiden avulla varmistetaan yhteiskunnan toimintakyky sodan keskellä olosuhteisiin sopeutuen.

– Tänä päivänä ilmaherruuden ja omien joukkojen sekä yhteiskunnan suojan voi
saavuttaa vain tehokkaasti yhteensovitetulla, erilaisista järjestelmistä koostuvalla ilmapuolustuksella, Herranen painottaa.

Esimerkkeinä Suomen panostuksesta ilmapuolustukseen hän mainitsee miehittämättömät järjestelmät, F-35 hävittäjät ja Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmän.

Kuopion juhlallisuudet järjesti kaupungin rinnalla Karjalan lennosto, joten Ilmavoimien edustajia oli liikkeellä paljon. Kuva: Eetu Kolehmainen

Herranen kehuu Suomen 100-vuotiasta ilmatorjuntaa. Hän painottaa ilmatorjunnan ja Ilmavoimien yhteispeliä, jolla Suomi torjui Stalinin pyrkimykset pakottaa Suomi pois sodasta pommittamalla Helsinkiä.

– Hävittäjä-ässiemme uroteot ovat edelleen vailla vertaansa.

Herranen puhuu myös tulevaisuudesta. Hän korostaa Pohjolan merkityksen kasvua maailmanlaajuisessa turvallisuuskehityksessä ja painottaa pohjoismaisen yhteistyön arvoa.

Hän kiittelee Naton ilmapuolustuksen eteen jo nyt tehtyä työtä, jolla taataan kyky toteuttaa yhteistä ilmapuolustusta pohjoisessa. Lopulta hän vielä muistuttaa yleisöä: 

– Vaikka olemme osa Natoa, viime kädessä vastaamme itse omasta puolustuksestamme. 

Lopuksi Herranen nostaa katseensa kohti muodossa seisovia sotilaita.

– Paraatijoukot; katsoessani teitä edessäni, voin ylpeänä todeta, että ilmapuolustus turvaa Pohjolaa myös seuraavat 100 vuotta.

Paraatissa kansainvälisiä koneita

Paraatin ohimarssi alkaa näyttävästi. Yleisön päät kääntyvät taivaalle, kun neljä Karjalan lennoston F/A-18 Hornet -monitoimihävittäjää syöksyy väkijoukon yli. 

Niitä seuraa neljä konetta, jollaisia ei Suomessa usein päästä näkemään. Kaksi norjalaista F-35A-monitoimihävittäjää sekä pari ruotsalaisia JAS 39 Gripen -hävittäjää lentää vakaasti Hornetien perässä. Näiden jälkeen parvi Ilmasotakoulun Hawk-suihkuharjoituskoneita suorittaa vielä oman ylilentonsa.

– Tulee turvallinen olo, kun tietää että ne ovat suomalaisia, naurahtaa Hornetien lentoa seuraamaan päässyt Petri Ruotsalainen. 

Innostunut yleisö seurasi hävittäjien ylilentoa paraatin alussa. 6-vuotias Aslak seurasi hävittäjiä isänsä hartioilta. Kuva: Eetu Kolehmainen

Ruotsalainen ja Matti Nissinen kertovat nähneensä Horneteja kohtalaisen usein, mutta norjalaiset ja ruotsalaiset hävittäjät kiinnostavat heitä paljon.

Ilmavoimien esikuntapäällikkö, prikaatikenraali Aki Puustinen, johtaa ohimarssia. Häntä seuraa kielekkeinen, Suomen vaakunan koristama valtiolippu, joka aloittaa lippujen sarjan. Järjestyksessä seuraavina kenraalimajuri Herrasen kohdalle saapuvat jääkärilippu ja veteraanien lippulinna. Näitä seuraavat Ilmavoimien, Merivoimien ja Maavoimien lippukomppaniat. 

Marssivien osastojen takana tulee äänekkäämpi joukko. Utin jääkärirykmenttiin sijoitetut Maavoimien MD500-helikopterit ja NH90-kuljetuskopterit lipuvat paraatiyleisön yli.

Näiden jälkeen on moottoroitujen osastojen vuoro. Tiedustelun, ilmatorjunnan ja usean muun eri aselajin kalustot saapuvat peräkkäin. Viranomaisosastoon kalustoa on tullut Poliisilta, Tullilta, Rajavartiolaitokselta ja Pelastusopistolta.

Kookas kalusto kiinnostaa perheiden pienimpiä

Pekka Leskelä lapsineen on saapunut satamaan katsomaan Puolustusvoimien kalustoa. Yhdeksänvuotias Fanny ja seitsemän vuotta vanha Otto ovat nähneet jo joitakin esillä olevista ajoneuvoista videopeleissä.

Lapset suuntasivat ensimmäisenä Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunulle. Raskas partioajoneuvo ja raskasraketinheitin olivat myös kiinnostavia.

Isä painottaa, että perheessä Ukrainan sodan tilannetta ei ole kaunisteltu, vaan lapsillekin on puhuttu asiasta avoimesti.

Taija-Lotta Tero hyödynsi kauniin kesäpäivän ja toi lapset tutkimaan kalustoa. Kuopiolaisperheen koulumatkan varrella on vanha ilmatorjuntatykki, joten ilmatorjuntakalusto kiinnostaa. 

Teron perhe tutkaili innolla Karjalan prikaatista paikalle tuotua ilmapuolustuskalustoa. Äiti Taija-Lotta pitää Mallaa sylissään. Kuva: Eetu Kolehmainen

– Tuollaiset isot sota-ajoneuvot ovat minun lemppareitani, innokkaasti paikkaan tutustuva Ilmari kertoo.

Ilmari pääsee katselemaan ilmatorjuntajärjestelmää. Tämän jälkeen perhe haluaa vielä nähdä ainakin hävittäjiä sekä rannasta löytyvää meripelastuskalustoa. 

Kalustoesittely on ollut satamassa koko päivän. Näytteillä on ollut Maavoimien, Ilmavoimien ja Merivoimien kalustoa aina panssarivaunuista lennokkeihin. 

Myös Rajavartiolaitos, Pelastuslaitos ja Poliisi ovat tuoneet kalustoa, minkä lisäksi monet järjestöt, esimerkiksi Karjalan lennoston KILTA, ovat pystyttäneet esittelypisteitä. Maavoimat on laittanut pystyyn Ilmapuolustus 100v -esittelypisteen.

Hornetit esittäytyivät päivän aikana useaan kertaan. Sataman yleisö seurasi esittelylentoa innolla, kun Hornetti alkoi jyristä taivaalla. Kuva: Eetu Kolehmainen