Gripen- ja Hornet-hävittäjät repivät taivasta Ruska 21 -harjoituksissa

Ilmavoimien Ruska 21 -harjoitus alkoi maanantaina. Satakunnan lennosto on yhdessä Karjalan lennoston kanssa toinen harjoituksen painopisteistä. Tukikohtaan on kerääntynyt harjoituksiin reserviläisten lisäksi myös vieraita Ruotsin ilmavoimista.

Tuulisella kentällä alkaa kovaääninen mylvintä, kun ruotsalaiset käynnistävät Gripen-hävittäjänsä. He ovat Pirkkalassa sijaitsevassa Satakunnan lennoston tukikohdassa 4.–9. lokakuuta järjestettävissä Ilmavoimien Ruska 21 -harjoituksissa mukana. Ruska 21 on Ilmavoimien tämän vuoden pääsotaharjoitus.

Harjoituksessa on mukana noin 50 lentokonetta, 1500 reserviläistä ja yhteensä 3300 osallistujaa. Ruska 21 levittäytyy ympäri Suomea yhteentoista tukikohtaan sekä Ruotsin Luulajaan. Ruotsalaiset osallistuvat harjoituksiin puolustavana tahona.

Kymmeniä kiloja painavan ohjuksen kantaminen vaatii useita henkilöitä. Kuva: Juho Lehtonen

Hävittäjän valmisteleminen on ripeää mutta tarkkaa

Reserviläisistä koostuva taisteluvälinejoukkue käy Hornet-hävittäjän kimppuun. Kaikilla on omat tarkkaan harjoitellut tehtävänsä: osa sotilaista tarkastelee taskulampuilla, ettei hävittäjän osien välissä ole mitään ylimääräistä, ja viisi sotilasta lähtevät noutamaan tutkaohjusta.

Hornettiin ollaan lataamassa kahta tutka- ja kahta infrapunaohjusta. Ohjukset painavat noin 60–80 kiloa, minkä takia niiden kantamiseen tarvitaan 4–5 henkilöä.

Kun tutkaohjukset on ladattu kummankin puolen siipien alapuolelle, siirrytään infrapunaohjuksiin, jotka ladataan siipien kärkiin.

Samalla suoritetaan jatkuvaa hävittäjän tarkastusta. Lennon turvallisuuden varmistamiseksi vaaditaan korkeita varotoimenpiteitä, mutta selkeällä rutiinilla ne hoituvat joukkueelta ripeässä tahdissa.

Kun ohjukset on saatu ladattua hävittäjään, syötetään asetietokoneeseen oikeat koodit ja merkitään konetietokirjaan lentokoneen lataukset. Lopuksi kaikki käytetyt työkalut palautetaan omille paikoilleen, ja joukkue asettuu muotoonsa.

Hävittäjä on tarkastettu ja ladattu. Toimenpiteeseen kului reilut kymmenen minuuttia.

– Väsyneellä miehistöllä ohjus ei aina mene ensimmäisellä yrittämällä paikalleen. Silloin pitää lepuuttaa vähän lihaksia ja yrittää uudelleen. Tämä alkaa kuitenkin tulemaan jo niin selkärangasta, että pystyisi sodassa tekemään saman, reservin alikersantti Veeti Paukkeri kuvailee operaatiota.

Johtajat ovat koolla tehtävänannossa. Kuva: Juho Lehtonen

Tuki maassa

Hävittäjien lentämistä tuetaan maasta käsin: Ruskassa mukana oleva suojaamiskomppanian reservi harjoittelee muun muassa maalihenkilöiden paikantamista ja tavoittamista

Suojauskomppanian varapäällikkö, reservin luutnantti Santeri Taskinen, saa radiopuhelimeensa yhteydenoton, jossa hänelle suoritetaan tehtävänanto. Taskinen kutsuu koolle joukkuejohtajat ja välittää tehtävänannon heille.

– Kysyttävää? Toimikaa! Taskinen päättää toimeksiannon.

Johtajat joukkueineen siirtyvät autoihin ja lähtevät suorittamaan tehtäväänsä.

Lue lisää 21. lokakuuta ilmestyvästä Ruotuväen painetusta lehdestä!