Hävittäjähanke etenee neuvotteluvaiheeseen
Kaikki HX-hankkeen ensimmäiset tarjouspyynnöt vastaanotetaan viimeistään tänään. Seuraavaksi luvassa on tarjousten analysointi. Edessä siintää kuitenkin vielä kaksi uutta tarjouspyyntökierrosta.
Huhtikuun 2018 lopulla pyydettyihin hävittäjähankkeen tarjouspyyntöihin on saatu vastaukset tammikuun lopussa. Seuraavaksi tarjoukset analysoidaan, ja syksyllä lähetetään tarkentavat tarjouspyynnöt. Vuonna 2020 lähetetään vielä lopulliset tarjouspyynnöt, jotka ovat myös juridisesti sitovia niin puolustushallinnolle kuin hävittäjäyhtiöillekin.
Hankkeen poliittinen ohjaus tulee jo neljän vuoden takaisesta hallitusohjelmasta ja valtioneuvoston puolustusselonteosta. Puolustusministeriö ei voi kertoa tarjousten sisällöstä mitään, sillä ne ovat vielä hävittäjäyhtiöiden omaisuutta.
– Jos maavoimiin hankitaan vaikkapa tykkejä, ja projekti menisi pieleen, niin maavoimien suorituskyky ei romahtaisi. Mutta ilmavoimien suorituskyky tuotetaan käytännössä Horneteilla ja jatkossa niiden seuraajilla, kertoo HX-hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen puolustusministeriöstä.
– Meillä virkamiehillä ja poliitikoilla on siis valtava vastuu, hän toteaa.
Koneet testataan keväällä 2020 Suomen olosuhteissa. Hävittäjätestejä järjestetään myös muualla, mutta Suomessa sijaitseva rata on yhdenvertainen kaikille.
Seuraavan hallituksen on mahdollista vielä muokata hävittäjähankintaa. Varsinkin hävittäjien määristä on käyty runsaasti julkista keskustelua. Puranen korostaa, että mitään ei ole vielä päätetty, mutta puolustusvoimat tulee esittämään noin 64 koneen hankkimista.
– Tärkeintä on saada paras suorituskyky koko Suomen puolustamiseen. Siinä voi olla joitakin konemäärien heittoja. Jos määrittelisimme tietyn konemäärän, se rajoittaisi hankintoja liikaa, joten tavoitteena on se kokoluokka, Puranen sanoo.
– Demokraattisessa maassa hallitus ja eduskunta tekevät päätökset, hän tiivistää.
64 koneen lukumäärä on ollut aiemmin ainoastaan viitteellinen, jatkaa ilmavoimien komentaja, kenraalimajuri Sampo Eskelinen.
Kenraalimajuri Sampo Eskelinen (oik.) ja eversti Juha-Pekka Keränen esittelivät HX-hanketta tiistaina.
– Lukumäärästä vielä sen verran, että 64 on ollut hankkeen näkökulmasta hyvä referenssiluku, sillä se vastaa puolustuksen tarvetta sekä ylläpidon ja käytön vaatimia resursseja, Eskelinen sanoo
–Kyse on optimoinnista tästä eteenpäin. Siten saamme paketista mahdollisimman sopivan suomalaiseen suorituskykyyn, Eskelinen jatkaa.
– Lopullisella tarjouspyyntökierroksella vuoden 2020 loppupuolella on todennäköisesti hinta määriteltynä. Silloin todennäköisesti tiedetään myös konemäärä neuvotteluprosessin myötä, Puranen lisää.
Vaatimukset hävittäjille ovat erittäin vaativia ja yksityiskohtaisia. Hävittäjien toimittajille lähetetyt tarjouspyynnöt sisälsivät esimerkkitilanteita, joihin yhtiöiden tulee vastata, miten heidän kalustollaan maksimoidaan toimintakyky annetuissa tilanteissa.
– Jotta pelikenttä olisi kaikille sama, tarjouspyynnöissä on kuvattu toiminta- ja uhkaympäristö, ei sitä, miten järjestelmän tulisi toimia, kertoo ilmavoimien operaatiopäällikkö, eversti Juha-Pekka Keränen.
– Oletamme jokaiselta kandidaatilta konseptuaalista ratkaisua, joka kertoo, miten operatiivisessa tehtäväympäristössä tullaan toimimaan, Keränen jatkaa
Asettuja vaatimuksia ovat esimerkiksi kaukovaikuttaminen, tiedustelutiedon kerääminen, vastailmatoiminta sekä kyky tukea maa- ja merioperaatiota. Myös erilaisia aikamääreitä vertaillaan. Olosuhdevaatimuksiin sisältyy esimerkiksi suomalaiset sääolosuhteet kuten lumipyry.
Puolustusvoimien Logistiikkalaitokselta kerrotaan, että HX-hanke ei ole verrattavissa normaaliin hankintaan.
– Ensimmäisenä tarjoukset saatuamme meillä on suunnittelutehtävä. Se poikkeaa paljonkin tavallisesta hankintaprosessista, missä kerromme vain, että haluamme hankkia tätä ja pyydämme sille hintaa ja toimitusehtoja, kertoo insinöörikenraalimajuri Kari Renko Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta.
– Suunnittelutehtävässä varmistamme, että saamme maailman parhaan suomalaisiin tarpeisiin sopivan ilmataistelu- ja suorituskyvyn. Emme hae maailman parasta taktista taistelulentokonetta. Haemme maailman parasta taktista taistelulentokonetta Suomen tarpeisiin ja suomalaisiin olosuhteisiin, Renko tiivistää.
Huoltovarmuus on keskeistä hankkeessa. Suomen tulee pystyä operoimaan konetta itsenäisesti sekä huoltamaan sitä tiettyjen vaatimuksien mukaisesti.
– En ole kuullut, että mikään ehdolla olevista järjestelmistä olisi niin riippuvainen jostakin muusta tahosta, että sitä ei saataisi itsenäisesti ilmaan, Renko sanoo.
– Ja kun ostetaan näin isoa järjestelmää, ollaan pian jo keskustelussa itsenäisen valtion suvereniteetistä. Mutta ei mikään valtio osta sellaista järjestelmää, jota ei itse pystyisi käyttämään, hän jatkaa.
– Toisaalta sellaista järjestelmää ei ole, missä ei olisi strategista liikkuvuutta lainkaan 30 vuoden aikana – emme me voi itse rakentaa aivan kaikkia varaosia.
Tärkeitä toimenpiteitä tulee kyetä harjoittelemaan myös rauhan aikana, kertoo insinöörikenraalimajuri Kari Renko.
Tärkeintä on, että uusi hävittäjäjärjestelmä on toimintakunnossa heti.
– Perusperiaatteet ovat poikkeusoloissa; meidän tulee rakentaa sellainen ylläpitojärjestelmä, joka toimii ensisijaisesti poikkeusoloissa. Sitten sieltä ikään kuin peruutetaan miettimään, mitä meillä tulee olla normaalioloissa, Renko sanoo.
– Siten järjestelmämme on heti pystyssä, jos pilliin puhalletaan.
Rungon, laitteiston ja taisteluvaurioiden korjaamiseen Suomessa tulee olla tiettyjen kriteerien ja aikavaatimusten mukainen ylläpitokyky myös poikkeusoloissa. Sellaisia korjauksia pystyvät tekemään esimerkiksi puolustusvoimien strategiset kumppanit ilmailuteollisuudessa.
Kilpailu hävittäjäyhtiöiden välillä pyritään pitämään mahdollisimman tiukkana.
– Ostajaorganisaation kannalta olen huolissani siitä, että meille kävisi vain joku kandidaatti tai että jokin tietty kandidaatti olisi suosikkimme. Suomen valtion etu on se, että kilpailu pysyy mahdollisimman kovana ja verisenä loppuun asti. Siten me saamme halvimmat hinnat ja parhaan sisällön, Renko linjaa.