Haukannopeaa akrobatiaa

Neljä Hawk-suihkuharjoitushävittäjää nousee peräjälkeen kohti Tikkakosken sateenharmaata taivasta. Kevääseen puhjenneiden metsien ympäröimällä kentällä linnut jatkavat viserrystään piittaamatta vieressä kiitävistä koneista. Linnut ovat tottuneet Hawkien tuottamaan viheltävään jylinään, samoin kuin kentän laidalla seuraavaan nousuun valmistautuvat lentäjät, jotka eivät edes jaksa nostaa katseitaan korvia repivän äänen lähteisiin.

Taivaalla liitävään näkyyn tottumaton katsoja jää kuitenkin lumoutuneena seuraamaan Midnight Hawks -taitolentoryhmän harjoituksia.

Koneet asettuvat tiiviiseen timanttimuodostelmaan ja alkavat kiertää kenttää muuttaen lentomuodostelmaa sulavasti kierrosten välillä. Siipien kärkien päissä olevat öljysäiliöt suihkauttavat taivaankanteen valkeita linjoja ja välillä muoto vaihtaa suuntaansa yhdenaikaisesti kuin petokalan yllättämä silakkaparvi.

Harjoituksen ensimmäinen sarja on ohitse. Lentokoneet käyvät koukkaamassa kiitotien päässä ja asettuvat lentokenttää kiertävälle ympyräradalle. Seuraavien kierrosten aikana ei nähdä taitolentoa, vaan käydään läpi äskeistä sarjaa. Kentän laidalla oleva valvoja, kapteeni Henri Vormisto,  kertoo lentävän osaston johtajalle, kapteeni Marc Fussille havaintonsa.

– Sarja näytti taas täältä katsottuna hyvältä. Vaakakierteet olivat erinomaiset, ja iso-T oli hyvin suoritettu, Vormisto kehaisee radioonsa.

Seuraa vielä pari pientä huomautusta koneiden keskinäisestä sijainnista. Seuraavan kierroksen jälkeen lentäjät ovat valmiit päivän toiseen sarjaan.

Sarja saadaan onnistuneesti päätökseen, ja Hawkit rullaavat kentälle omiin ruutuihinsa. Lentäjät hyppäävät ulos ohjaamoista. Harjoituksen läpikäynti alkaa välittömästi. Neljä lentäjää, kaikki kapteenin arvoisia, elehtii vilkkaasti käsillään selostaessaan lennon kulkua. Naurunremakan saattelemina he kävelevät pois koneilta. Lentäjien tapa roikottaa maskejaan rennosti kävellessään  ja heidän vihreät haalarinsa tuovat väkisinkin mieleen Top Gun -elokuvan.

Harjoittelu ei lopu laskeutumiseen

Lennon jälkeinen debriefing-palaveri on tärkeä osa koulutusta. Maasta liikesarjoja seurannut Vormisto avaa huomioitaan käyttäen apuna tussitaululle piirrettyä lentokentän karttaa. Lentäjät kuuntelevat tarkkaavaisina ja esittävät omat kommenttinsa. Vaikka palaute on pääosin positiivista, itsekriittisyys ja ammattiylpeys paistavat lentäjien puheista. Aina on varaa parantaa ja vain priima kelpaa.

Osaston takimmaista konetta lentävä kapteeni Tapani Parvio kertoo eron tuoreen ja kokeneen lentäjän välillä näkyvän vakaudessa, jolla konetta käsitellään. Uuden ohjaajan liikkeet ovat terävät ja aiheuttavat heiluntaa koneen muuttaessa suuntaansa.

– Kyllä me osastoa lennetään normaalissakin koulutuksessa, mutta koneiden välit ovat isommat ja temput yksinkertaisempia. Kun yhtäkkiä siirrytäänkin puolta lähemmäs, ja isketään kaikki muut koneet siihen kylkeen kiinni niin siinä on paljon muuttuvia tekijöitä. Pitää löytää se käsiala lähellä lentämiseen. Se siinä varmaan on hankalinta, Parvio selventää.

Parvio kertoo liikesarjojen suunnittelun vaativan hyvää hahmotuskykyä ja näkemystä siitä, miltä asiat näyttävät maasta katsottuna. Jos koneet olisivat ilmassa samassa tasossa säännöllisin välimatkoin, näyttäisi se alhaalta katsottuna siltä, kuin joku roikkuisi muita alempana tai jäisi jälkeen muista.

– Olemme koko ajan pienessä liikkeessä, vaikka maasta käsin näyttää, että koneet ovat toistensa suhteen paikallaan.

Vaikka näytöslentämisessä on paljon opittavaa ja huomioitavaa, on Midnight Hawksin jäsenten pääasiallinen työ muualla. Osaston lentäjät ovat Ilmasotakoulun lennonopettajia. Suurin osa työajasta kuluu harjoittaessa nuoria lentäjiä Hawkilla lentämisen alkeista aina ilmataistelun saloihin.

Kauden viimeisistä näytöksistä on kevään harjoitusten alkamiseen aikaa monta kuukautta ja liikesarjoja uudistetaan joka vuosi. Esimerkiksi tänä vuonna ohjelmaan on otettu takaisin viime kauden näytöksistä puuttuneet kohtaamiset, joissa yleisölle luodaan illuusio, että koneet lentäisivät toisiaan päin. Treenaamisesta on siis otettava kaikki hyöty irti silloin, kun siihen on aikaa.

Vaikka lentäjät naureskelevatkin debriefingin päätyttyä, että nyt on aika lähteä taas ”oikeisiin töihin”, huomaa taitolennon merkitsevän heille paljon.

Aikanaan kun sain siirron lentosotakouluun Kauhavalle ja minusta tuli Hawk-lennonopettaja, niin itsellä oli ainakin sellainen unelma heti alusta asti, että pääsisi jossain vaiheessa osastoon lentämään, kärkikonetta lentävä Fuss kertoo.