Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kaapo Korhonen

Kuvassa Hankenin tutkimuksesta vastaava vararehtori Gyöngyi Kovács nojaa kaiteeseen kauppakorkeakoulun aulassa.

Hanken pärjää erinomaisesti kokonaisturvallisuuden tutkimuksessa niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin vertailussa.

Hankenille miljoonarahoitus Suomen Akatemialta kokonaisturvallisuuden tutkimukseen

Eemeli Raninen

Rahoitus mahdollistaa disinformaation syvemmän tutkimuksen kauppakorkeakoululla.

Suomen Akatemia on myöntänyt kauppakorkeakoulu Hankenille yli kahden miljoonan rahoituksen kokonaisturvallisuuden tutkimukseen.

Hanken kohdentaa varat yhteiskunnan resilienssin ja kokonaisturvallisuuden tutkimukseen. Uudempana alana mukaan otettiin disinformaation tutkimus, jonka merkitys on viimeisten vuosien aikana kasvanut merkittävästi.

Hankenin tutkimuksesta vastaavan vararehtorin Gyöngyi Kovácsin mukaan rahoituksen tarkoitus on vahvistaa jo olemassa olevaa osaamista tutkimusalalla, sekä lisätä etenkin disinformaation tutkimusta. 

– Hankenilla on perinteisesti ollut vahva asema kokonaisturvallisuuteen ja taloudelliseen resilienssiin liittyvässä tutkimuksessa. Nyt saadulla rahoituksella vahvistamme nykyisiä tutkimusryhmiä uusilla rekrytoinneilla

Hanken tekee huomattavasti yhteistyötä niin Huoltovarmuuskeskuksen kuin suoraan Puolustusvoimien kanssa. 

– Voisimme tehdä yhteistyötä suoraan Puolustusvoimien kanssa enemmänkin, etenkin logistiikkaan liittyvissä projekteissa, Kovács sanoo.

Vankkaa yhteistyötä kotimaassa 

Hanken on niin taloudellisen resilienssin, humanitäärisen logistiikan kuin disinformaation tutkimuksen osalta johtavassa asemassa Suomessa.

Osaamista kolmella tutkimusalalla vahvistaa laaja yhteistyö niin muiden yliopistojen kuin viranomaistahojenkin kanssa, Kovács kertoo.

Taloudellisen resilienssin osalta Hankenilla tutkimusta tehdään etenkin Helsinki GSE:ssä, jossa Hanken on mukana. Yhdessä Aalto yliopiston ja Helsingin yliopiston kanssa perustettu tutkijakoulu Graduate School of Economics (GSE) tuottaa kriisinkestävyyteen liittyvää tutkimusta.

– Talouden resilienssistä puhuttaessa ei tarkoiteta vain talouden kriisinkestävyyttä sodan aikana, vaan yhtä tärkeitä tutkimuskohteita on muun muassa pandemioiden ja muiden globaalien kriisien tutkiminen ja niihin varautuminen, Kovács tähdentää.

Humanitäärisen logistiikan tutkimuksessa laajaa yhteistyötä tehdään etenkin Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) kanssa. 

Vuonna 2008 Hankenin ja MPKK:n perustama Humlog-instituutti on Kovácsin mukaan maailmanlaajuisesti alansa suurin ja tutkimukseltaan paras. 


Tutkimuksesta vastaava vararehtori Gyöngyi Kovács on toiminut muun muassa Humlog-instituutin ensimmäisenä johtajana. Kuva: Kaapo Korhonen

Kasvava kiinnostus 

Hankenilla vuodesta 2001 työskennellyt Kovács kertoo Ukrainan sodan tuoneen kokonaisturvallisuuden tutkimuksen puheenaiheeksi Suomessakin.

– Aiemmin tutkimuksemme on saanut laajaa huomiota kansainvälisesti, mutta viimeisten vuosien aikana kiinnostus alaan on kasvanut Suomessakin. 

Kovács uskoo nykyisen turvallisuustilanteen vaikuttavan myös tutkimuksen rahoitukseen etenkin kasvavana kansallisena rahoituksena.

Hän kertoo Hankenilla olevan vahva pohja alan tutkimukseen.

– Suomen Akatemian listauksissa olemme viitatuin ja luetuin alan tutkimuksessa.

Niin ikään kansainvälisissä vertailuissa Hankenin tutkimus kokonaisturvallisuudesta menestyy erinomaisesti.

Kauppakorkeakoulu tekeekin paljon yhteistyötä kansainvälisten toimijoiden, kuten Euroopan unionin, Naton ja Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa.

Hankenin ja erityisesti Humlog-instituutin vahvuus on erittäin hyvin menestyvä toimitusketjujen johtamisen tutkimus.

 Menestyksestä kertoo myös se, että Humlog-instituutti on pohjoismaisista instituutioista ainoa jäsen DG Echon neuvoa antavassa ryhmässä logistiikan osalta. DG Echo on Euroopan unionin pelastuspalveluasioiden ja humanitaarisen avun operaatioiden pääosasto.

Merkityksellinen tutkimusala

Kovácsin mukaan kokonaisturvallisuuteen liittyvä tutkimus on etenkin tänä päivänä erittäin merkityksellistä, ja kiinnostus alan tutkimukseen näkyy myös niin maisteriopintoihin kuin väitöskirjatutkijaksi hakevien määrissä.

Humlog-instituuttiin hakee vuosittain yli kaksisataa opiskelijaa, vaikka kapasiteettia on vain muutamalle uudelle tutkijalle vuodessa.

Myös Hankenin tarjoamiin maisteriopintoihin on suuri kiinnostus, ja opiskelijamääriä on pyritty resurssien sallimissa rajoissa.

Kovács kertoo kokonaisturvallisuuden osa-alueilta väittelevien opiskelijoiden työllistyvän laajasti niin julkiselle- kuin yksityisellekin sektorille.