Hanaholmen-aloitteesta pysyvä Suomen ja Ruotsin yhteistyöväline

Tammikuussa julistettu Hanaholmen-aloite kouluttaa suomalaisille ja ruotsalaisille kriisivalmiutta. Presidentti Niinistö pitää Ruotsia merkittävimpänä kahdenvälisenä kumppanina Suomelle.

Tiistaina 16. marraskuuta Espoon Hanasaareen kerääntyi Suomen ja Ruotsin turvallisuusalan yhteisö seuraamaan korkean tason foorumia, johon huipentui Hanaholmen-aloitteen ensimmäinen vuosi.

Hanaholmen-aloite on Suomen ja Ruotsin järjestämä kriisivalmiuskoulutus, jonka tavoitteena on vahvistaa molempien maiden kokonaisturvallisuutta. Toiveena on Suomen ja Ruotsin yhteistyö ennen siviilikriisejä ja niiden aikana. Siviilikriisejä voivat olla esimerkiksi luonnonkatastrofit, pandemiat tai hybridiuhat.
 
Kriisivalmius- ja varautumisohjelma Hanaholmen-aloite lähti käyntiin tammikuussa 2021. Se koostuu kahdesta osasta: koulutuksesta sekä vuosittaisesta korkean tason foorumista. Foorumilla tavoitellaan kurssivuoden aikana tehtyjen havaintojen ja suositusten muuttamista kauniista sanoista konkreettisiin tuloksiin.
 
Ensimmäisen vuoden Hanaholmen-aloitteen kurssilaiset kehittivät seitsemän idean ja suosituksen listan kriisivalmiuden vahvistamiseksi Ruotsissa ja Suomessa. Suositukset esittelivät Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulu, Suomen Turvallisuuskomitea ja itse kurssiin osallistuneet.
 
Foorumissa kuultiin lisäksi useita suomalaisia ja ruotsalaisia poliitikkoja, tutkijoita ja kriisivalmiuden asiantuntijoita, kuten Ruotsin entistä puolustusministeriä Björn von Sydowta, usean ruotsalaisen pörssiyrityksen puheenjohtajaa Marcus Wallenbergia ja Suomen sisäministeriön kansliapäällikkö Kirsi Pimiää. Lisäksi EU:n kriisinhallinnasta vastaava komissaari Janez Lenarčič osallistui ennakkoon tallennetun videon välityksellä. 

Arvojen ja turvallisuuden dilemma 

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön oli määrä pitää tilaisuuden avauspuhe, mutta sen sijaan hänen puheensa lausui kansliapäällikkö Hiski Haukkala.
 
Niinistön puheessa korostettiin maiden välisen yhteistyön merkitystä. Presidentin mukaan Ruotsi on tärkein kahdenvälinen kumppani Suomelle, ja hän kehotti suomalaisten ja ruotsalaisten avaintoimijoiden pitävän tiivistä yhteyttä kollegaansa naapurimaassa.
 
– Suomalainen historioitsija Henrik Meinander on todennut, että Suomi ja Ruotsi ovat kuin kaksi aikuiseksi varttunutta siskosta, joilla on yhteinen lapsuus, Niinistö kirjoitti puheeseensa.
 
Presidentti Niinistö uskoo, että koronapandemia oli käännekohta, joka paljasti yhteistyön tärkeyden ja sen puutteet Euroopassa. Hänen mukaansa kriiseihin pitää varautua ennalta juuri sen takia, että ne tulevat yllättäen, milloin tarvitaan nopeaa päätöksentekoa ja toimintaa.
 
Puheessa käsiteltiin myös Valko-Venäjän ajankohtaista tilannetta. Niinistö katsoo vuosikymmeniä vanhojen sopimusten olevan tänä päivänä alttiita hybridivaikuttamiselle ja hyväksikäytölle.
 
– Meidän on oltava rehellisiä itsellemme ja esitettävä kysymys: pystymmekö samanaikaisesti pitämään kiinni sekä turvallisuudestamme että arvoistamme, kun kohtaamme tietoista pahantahtoista toimintaa?

Hanasaaressa järjestetty foorumi aktivoi yleisöä mukaan keskusteluun. Kuva: Juho Lehtonen

Hybridivaikuttaminen on kustannustehokasta

 
Korkean tason foorumissa järjestettiin hybridiuhkia käsittelevä paneeli, jonka keskustelijoina olivat Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen johtaja Teija Tiilikainen ja IE-yliopiston Hallinto- ja muutoskeskuksen johtaja Oscar Jonsson.
 
Tiilikainen korosti, että hybridivaikuttaminen on kustannustehokas keino autoritaariselle hallinnolle saavuttaa tavoitteensa: ei tarvitse käyttää kalliita ja kuolevaisia sotilaita, vaan voi hyödyntää kyberyksikköä tai turvapaikanhakijoita. Jonsson lisäsi, että geopolitiikka on digitalisoitumassa ja että perinteinen sodankäynti ei ole enää kannattavaa.
 
Keskustelussa nousi myös esiin Nato-kysymys. Jonssonin mukaan Ruotsia ja Suomea ei todennäköisesti pidettäisi puolueettomana maana, jos alueelle syttyisi konflikti. Tiilikainen vetosi, että jos Suomi ja Ruotsi päättää Nato-jäsenyydestä, maiden tulisi tehdä päätös yhdessä.
 
Paneelissa toivottiin tiivistä yhteistyötä Ruotsin ja Suomin julkisten toimijoiden välillä.
 
– Yksi plus yksi voikin olla kolme, koska yhteistyöllä kaksi maata voivat luoda lisäarvoa, mikä ei olisi erillään onnistunut, Jonsson laski.