"Hän syöttää suoraan Putinin lapaan" – Pekka Toveri patistaa Eurooppaa irroittautumaan Yhdysvalloista

Toveri muistuttaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osa pitkää imperialismin jatkumoa.

Jo kolme vuotta kestänyt Venäjän julma hyökkäyssota Ukrainaan on ottanut uuden suunnan, kun rauhanneuvottelut näyttävät entistä ajankohtaisemmilta. Tähän katalyyttinä on Yhdysvaltain uudelleenvalittu presidentti Donald Trump.

Trump on keskustellut rauhasta kahden kesken Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa, missä on vissi ero hänen edeltäjäänsä Joe Bideniin, joka jäädytti maiden keskusteluvälit sodan alettua.

– On ehdottomasti uhka, että Trump ja Putin neuvottelevat kahdestaan rauhasta Ukrainassa, kokoomuksen europarlamentaarikko, kenraalimajuri (evp) Pekka Toveri toteaa.

Trumpin hallinnon rauhanehdot ovat Ukrainalle karut: alueluovutuksia, ei turvatakuita ja Nato-jäsenyys hyllylle.

– Hän syöttäää suoraan lapaan niitä asioita, joita Putin on vaatinut. Venäjän neuvotteluhalukkuus ja joustovara ovat vähissä tämän jälkeen, Toveri sanoo.
Toverin mukaan on hyvä asia, että Trump on keskustellut myös Ukrainan presidentin Volodymyr Zeleskyin kanssa. Tästä huolimatta rauhanneuvotteluiden tilanne ei lupaa hyvää. 

– Yhdysvaltain ja Venäjän edustajat tapaavat Saudi-Arabiassa. Sieltä puuttuvat kaksi tärkeää neuvottelijaa – Ukraina ja Eurooppa.

Toveri vertaa tilannetta Molotov-Ribbentrop-sopimukseen, jossa Neuvostoliitto ja natsi-Saksa jakoivat Euroopan etupiireihin. Samanlainen tilanne uhkaa tapahtua nyt, jos pienemmät maat jäävät suurvaltojen pelinappuloiksi.

Toverin mukaan Eurooppa "pakotetaan aikuistumaan" ja ottamaan vastuu itsestään. Jos Yhdysvallat ei anna tarvittavaa tukea Ukrainalle niin Euroopan maiden on vastattava kutsuun.

– Yhdysvallat on aiemminkin tullut pelastamaan Euroopan: ensin keisari Wilhelmiltä, sitten Hitleriltä, Stalinilta ja nyt Putinilta. Kyllä nekin rupeavat kyllästymään.

Sotateollisuus ylös ja pakotteita jatkettava

Toveri sanoo, että Venäjän valloittamien alueiden takaisinvaltaus ei ole realistista – ainakaan tällä tuella. 

– Se ei tarkoita, etteikö alueiden takaisinvaltaus olisi mahdollista. Nykyisellä tuella se ei kuitenkaan onnistu.

Eikä Nato-jäsenyyskään todellisuudessa ole lähivuosina realistinen tavoite. Trumpin hallinnon kannanotot eivät siltikään ole hyvä neuvotteluvaltti.

– Jos tämä on sitä "art of the dealia", niin ei ihme, että Trumpin bisnekset eivät ole menestyneet.

Toverin mukaan jatkoa ajatellen kaksi asiaa ovat tärkeitä, syntyi sitten rauha tai ei.

Ensinnäkin Euroopan Nato-maiden on nostettava puolustusbudjettiaan riittävästi, jotta tarvittaessa maat pärjäävät ilman Yhdysvaltain apua. 

Toinen asia – Euroopan maat eivät saa alkaa jälleen ostaa Venäjältä halpaa kaasua ja öljyä, joilla maa rahoittaisi seuraavat konfliktinsa. Pakotteita täytyy jatkaa.

– Öljy ja kaasu ovat se köysi, joilla Venäjä yrittää meidät hirttää.

Venäjä on sodan alettua tehnyt tiivistä yhteistyötä Kiinan ja Pohjois-Korean kanssa. Jälkimmäinen on jopa lähettänyt omia joukkojaan sotimaan Ukrainaan. Toveri näkee maapallon ajautuvan jälleen kohti 1900-luvun jälkipuoliskon vastakkainasettelua.

– Kyllä tässä mielestäni jo ollaan jääkylmässä sodassa, hän toteaa.

Vaikka Venäjä ei valloittaisi Ukrainaa, imperialistiset ambitiot eivät katoa minnekään, Toveri muistuttaa.

Sodan tavoitteena on ollut palauttaa Venäjälle Neuvostoliiton aikainen suuruus. Sitä Venäjä on yrittänyt halki Putinin valtakauden Tsetseniasta Georgiaan ja lopulta Ukrainaan.

Ukraina oli Venäjälle otollinen kohde rikkaine luonnonvaroineen ja slaavilaisine kansoineen.

– Ukraina oli suuri mahdollisuus valloittaa takaisin se kruununjalokivi, joka Neuvostoliiton hajotessa menetettiin.

Ukrainalaiset ja venäläiset ovat vuosisadat olleet läheisiä kansoja, minkä takia Ukrainan liike kohti länttä huolestutti Putinin hallintoa ennen sotaa. Toveri spekuloi, että Putin pelkäsi demokratian jatkavan leviämistään kohti itää.

– Jos 40 miljoonaa ukrainalaista slaaviveljeä ja -siskoa saa demokratiaa, oikeusvaltion ja vaalit, niin Venäjällä aletaan kysellä, miksi me emme saa.

Venäjällä on valjastettu Ukrainan pyrkimykset kohti länttä Naton laajenemisena ja Venäjän uhkailuna. Täysi vale Putinilta, sanoo Toveri.

– Tärkein asia diktaattorille on pysyä vallassa. Muuten hän pääsee hengestään.

Ukraina on ollut Venäjän kiikarissa pitkään – jo ennen vuoden 2014 sotatoimia Putinin pyrkimyksenä oli saada Kiovaan venäjämielinen hallinto.

Hyökkäyksen ensisijainen tarkoitus oli Toverin mukaan ravistella länttä ja luoda puskurivyöhyke Itä-Eurooppaan.

Venäjän valinta osui Ukrainaan, mutta Toveri ei sulje pois mahdollisuutta, että Suomi olisi joutunut brutaalin hyökkäyksen uhriksi.

– Meillä kävi hillitön pulla, ettei se ollut Suomi.

Vääränlaista reagointia

Lännen virheet juontavat juurensa jo vuoden 2008 Venäjän hyökkäykseen Georgiaan, mihin lännessä ei reagoitu. Sama virhe toistui Krimin valtauksen ja Syyrian pommitusten jälkeen.

– Veltolla toiminnalla lähetettiin signaali, että tehkää mitä haluatte, länsi seuraa sivusta.

Nyt Venäjän sotakoneiston pysäyttäminen on jo vaikeaa.

– Diktaattori kannattaa pysäyttää heti alkuunsa.

Toverilla löytyy paljon kehuttavaa Suomen toiminnasta vuosien saatossa. Suomessa ei luovuttu asevelvollisuusjärjestelmästä toisin kuin monessa muussa Euroopan maassa. Puolustuksesta löytyy myös keihäänkärkiä, esimerkiksi vahvat ilmavoimat, JASSM-ohjukset, raskaat raketinheittimet ja monia muita.

Kun sota alkoi, niin Suomessa reagoitiin ja valmiutta lisättiin. Asevelvollisuusjärjestelmän eduksi on osoittautunut, että rahoja on voitu käyttää tarvikkeisiin eikä niinkään henkilökuluihin.

– Ammattiarmeijassa on vikana, että rahat menevät linnaleirien ylläpitämiseen, Toveri sanoo.

Hän peräänkuuluttaa koulutuksen tärkeyttä – ukrainalaisia kaatuu sodassa puolet vähemmän kuin heikommin koulutettuja venäläisiä. 

– Ongelmana on, että venäläisiä on neljä kertaa enemmän.

Venäjä sodassa Suomea vastaan

Venäjä ja Ukraina ovat Euroopan ainoat maat, joilla on kokemusta nykyaikaisesta sodankäynnistä. Vaikka se on Venäjälle eduksi, niin Toveri muistuttaa, että jokainen sota on erilainen. Ukrainassa käytävässä sodassa molemmilta osapuolilta puuttuu monia nykyisen sodankäynnin taitoja.

– Iso neukkuarmeija taistelee pientä neukkuarmeijaa vastaan, Toveri sanoo.

Esimerkiksi ilmavoimien rooli on jäänyt vaisuksi Ukrainassa. Kummallakaan osapuolella ei ole tarpeeksi vahvat voimat ilmaherruuden saavuttamiseksi. Ilmasodankäyntiä pidetään länsimaissa yhtenä keskeisimmistä modernin sodankäynnin osa-alueista.

– Euroopan Nato-mailla on yhteensä kolme kertaa enemmän hävittäjiä kuin Venäjällä, koulutetummat lentäjät ja parempaa osaamista.

– En ole varma, että Venäjä pärjäisi länsimaista armeijaa vastaan. Jos siis länsiarmeija ottaa sodan tosissaan, Toveri kiteyttää.

Onko Suomi sodassa Venäjän kanssa?

Ei ole, mutta Toverin mukaan Venäjä on sodassa Suomea vastaan.

– Jos ei minua usko, niin voi kuunnella Putinia. Hän on kymmeniä kertoja sanonut julkisissa puheissa, että länsi hyökkää Venäjää vastaan ja haluaa tuhota Venäjän. 

Pekka Toverin ja Jaakko Puuperän kirjoittama Pekka Toveri – Ukrainan sodasta -kirja julkaistiin 20. helmikuuta. Kirjassa puidaan Ukrainan sodan tapahtumia Krimin niemimaan valloituksesta nykypäivään ja rauhanneuvotteluihin saakka.