Hamnskärissä muisteltiin Saksan apua Suomen itsenäistymiselle

Pienessä Hamnskärin ulkosaaressa Loviisan edustalla seisoo kivipaasi, joka muistuttaa jääkärien etujoukon tulosta Suomeen ja kunnioittaa heitä kuljettaneen saksalaisen sukellusvene UC 57:n miehistön muistoa. Perjantaina 11. elokuuta saaressa muisteltiin puhein ja seppelten laskuin näitä rohkeita, ellei jopa uhkarohkeita miehiä.

Sukellusvene UC 57 saapui Hamnskärin lähistölle 17. marraskuuta 1917 mukanaan kahdeksan suomalaisjääkäriä ja aseita, räjähdysaineista ja radiolaitteita. Jääkäreitä johti zugführer eli joukkueenjohtaja Woldemar Hägglund, jonka poika, kenraali evp. Gustav Hägglund piti Hamnskärissä muistopuheen.

Kenraali Hägglund kertoi, että jääkäreiden etujoukko valittiin hyvin tarkkaan., koska tehtävä oli vaativa. Tarkoituksena oli räjäyttää tärkeitä rautatiesiltoja Karjalan kannaksella, ja estää näin venäläisiä joukkoja vahvistamasta punaisia edessä olevassa yhteenotossa.

Vuonna 1893 syntynyt Woldemar Hägglund valittiin joukon johtajaksi kolmesta syystä. Hän oli toiminut veturinkuljettajaharjoittelijana Viipurin ja Pietarin välisellä rataosuudella ja opiskellut Teknillisessä korkeakoulussa.

–Kolmanneksi hän oli erittäin rohkea. Hän oli osallistunut vangin sieppaukseen ja palkittu siitä. Myös hänen henkilöarvostelunsa oli erittäin lyhyt ja naseva: pirun rohkea mies, kenraali Hägglund muisteli vuonna 1963 kuollutta isäänsä.

Jääkärien etujoukon jäsenistä kenraaleiksi ylenivät myöhemmin Woldemar Hägglundin lailla Einar Wichman (myöhemmin Vihma) ja radiosähköttäjänä joukkoon kuulunut Leo Ekberg. Räjäytysjoukkoon kuuluivat myös Väinö Strömberg, Viljo Hämäläinen, Veikko Läheniemi ja Sulo-Veikko Pekkola, ja toinen radiosähköttäjä oli Yrjö Tenhunen.

Etujoukko matkusti Suomeen tilanteessa, jossa Venäjällä oli juuri tapahtunut bolsevikkien vallankumous. Matkalle lähdettiin nykyisessä Puolassa sijaitsevasta Danzigista 12. marraskuuta.

Sukellusvene ajoi osan matkaa pinnalla, mutta venäläisten miinakenttien läpi tai pikemminkin alta, mentiin 60 metrin syvyydessä. Sukellusveneen päällikkönä toimi kapteeniluutnantti Friedrich Wissmann, ja siinä oli hänen lisäkseen 26 hengen miehistö.

Hamnskärin luona sukellusvenettä oli vastassa kalastajaveneitä joihin jääkärit lasteineen siirtyivät yön pimeydessä. Yksi venekunta jäi kiinni kesken lastin purkamisen Pyhtään saaristossa, ja venekunta vietiin Kotkaan punaisten kuulusteltaviksi. Myöhemmin heidät päästettiin kuitenkin vapaiksi.

Muu lasti pääsi turvallisesti mantereelle ja esimerkiksi radiolaitteisto salakuljetettiin Helsinkiin, josta sähköttäjä Ekberg piti yhteyttä Saksaan joulukuun puolivälistä aina Helsingin vapauttamiseen keväällä 1918. Suunnitelmasta räjäyttää rautatiesiltoja vain osa toteutui.

Sukellusvene UC 57:n kohtalo on jäänyt epäselväksi. Eräs silminnäkijä on havainnut saksalaiselta sukellusveneeltä näyttävät aluksen 19. marraskuuta 1917 Suursaaren edustalla. Hän kuuli kaksi räjähdystä ja näki sukellusveneen suuntaavan kohti pohjoista ja katoavan syvyyksiin.

Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan Saksa auttoi Suomea itsenäisyystaistelussa horjuttaakseen sitä vastaan taistellutta Venäjää.

 

Puolustusministeri Jussi Niinistö totesi Hamnskärissä pidetyssä muistotilaisuudessa, että jääkärien etujoukon tulossa oli kyse Suomen vapaustaistelun alkuhetkistä. Hän muistutti, että ajatus vapautumisesta Venäjän vallasta oli kytenyt Suomessa jo pidempään. Passiivisen vastarinnan tilalle oli kehittynyt aktiivisemman vastarinnan muoto, jota keisarillinen Saksa tuki.

–Suomi-neito ei saanut apua sinisten silmiensä tähden vaan siksi, että Venäjän horjuttaminen oli edullista sitä vastaan sotaa käyneelle Saksalle, Niinistö huomautti.

Puolustusministerin mielestä satavuotiaan Suomen on hyvä muistaa, että se rakentuu kymmenille, sadoille ja tuhansille pienille ja suurille uhrauksille. Hän korosti, että UC 57:n miehistö maksoi kalleimman mahdollisen hinnan sankariteostaan, kun sukellusvene upposi.

–Kylmä Suomenlahti koitui 27:n vapautemme saksalaisauttajan lopulliseksi leposijaksi, Niinistö sanoi.

Hamnskärissä muistopaadelle laskivat seppeleensä muun muassa puolustusvoimat, Saksan suurlähetystö, jääkäreiden jälkeläiset, jääkäriperinteen vaalijat ja Loviisan kaupunki.

Puolustusvoimien seppeleen Hamnskärin muistopaadelle laskivat kommodori Vesa Tuominen (vas.), kontra-amiraali Timo Junttila ja kommodori Jan Engström.

 

Hamnskärin muistotilaisuutta oli kutsuvieraiden lisäksi seuraamassa myös muuta yleisöä.