Haluatko alikersantiksi? – Puolustusvoimien oma tietovisa testaa alokkaita
Nyt on se aika vuodesta, kun valitaan joukkoon kuulumattomia numeroita, pohditaan, tuleeko seuraavaksi ympyrä vai kolmio ja veikataan, onko "haaksi" oikea sana. Miten pällitestit muodostuivat nykyisen kaltaisiksi?
Tuntuuko, että vanne kiristää päätä? Tykkäätkö kosketella kiviä? Entäpä näetkö ympärilläsi pahoja henkiä?
Nämä kysymykset tulevat pian tutuksi tammikuun yli 10 000 uudelle alokkaalle legendaarisissa Peruskokeissa eli tuttavallisemmin pällitesteissä tai palikkakokeissa.
Kyseessä on soveltuvuuskoe, jossa pyritään selvittämään alokkaiden kognitiivista yleiskyvykkyyttä, luonteen tasapainoisuutta sekä johtajaominaisuuksia. Ne muodostavat noin viidesosan valintapisteistä, jotka vaikuttavat koulutushaara- sekä johtajakoulutusvalintoihin.
Miksi tärkeässä kokeessa on sitten niin paljon kysymyksiä, jotka eivät tunnu liittyvän mitenkään varusmiespalvelukseen?
Vastausta tähän tulee lähteä etsimään 1940-luvulta. Sotien aikana psykologisten tekijöiden merkitys nousi esiin sotilastehtävissä pärjäämisessä, jolloin maiden asevoimat alkoivat kehittää psykologisia soveltuvuustestejä. Suomeen sellainen saatiin 1950-luvulla arvioimaan varusmiesten kehitys- ja koulutuskelpoisuutta.
Peruskokeita kehitettiin 70-luvun puolivälistä 80-luvun alkuun, jolloin muodostui nykyisen kaltainen kaksiosainen soveltuvuustesti.
Sen ensimmäisessä osassa, Peruskokeessa 1, mitataan alokkaiden tietoja ja taitoja. Koe sisältää numeraalisia, kielellisiä ja kuviotehtäviä, joissa testataan henkilön päättely- ja tiedon käsittelykykyä. Nämä osa-alueet ovat päätyneet testiin, koska niiden avulla pyritään ennustamaan henkilöiden tiedon omaksumista, joka on tärkeää erityisesti johtajakoulutuksessa.
Kun Peruskoe 1 mittaa tietotaitoja, Peruskokeessa 2 selvitetään alokkaiden persoonallisuuden piirteitä sekä heidän asenteitaan ja motivaatiotaan. Sen avulla pyritään muodostamaan käsitys henkilön sosiaalisista taidoista sekä äkillisiin tilanteisiin reagoimisesta.
Kokeessa kysytään myös kysymyksiä, jotka voivat vaikuttaa monen alokkaan mielestä omituisilta. Muun muassa tekstin alussa mainittujen kysymysten avulla mitataan alokkaiden henkistä tasapainoa, jonka merkitys on kriittinen paineen alla toimimisessa.
Kokeet muutoksessa
Pällitestit on tähän mennessä tehty aina paperille, mutta tulevaisuudessa peruskokeet saatetaan tehdä tietokoneella. Esimerkiksi erikseen järjestettävissä erikoishaun valintatilaisuuksissa Peruskokeet tehdään jo nyt sähköisesti.
Myös kokeiden sisältöä ollaan uusimassa Peruskokeen 2 osalta. Puolustusvoimat on määritellyt tutkimusten perusteella kaikkien koulutushaaratehtävien psyykkiset menestystekijät, joiden avulla tulevaisuudessa alokkaat voidaan koevastausten perusteella ohjata paremmin omaa potentiaalia vastaaviin tehtäviin.
Majuri Ville Kostian Pääesikunnan koulutusosastolta kannustaa alokkaita tekemään kokeen niin hyvin kuin osaa ja kuuntelemaan kokeiden ohjeistukset tarkasti.
– Meillä on reilut 500 erilaista tehtävää tarjolla, joten varmasti sieltä löytyy jokaiselle mielekäs tehtävä. Kannattaa selvittää esimerkiksi intti.fi-sivuilta tarjolla olevia vaihtoehtoja, Kostian suosittelee.
