"Haluamme olla hyvä liittolainen" – Suomi on täyttänyt etuajassa lähes kaikki Nato-velvoitteensa
Suomi kaksinkertaistaa alkuperäisen henkilöstötavoitteensa Naton komentorakenteissa, sanoo henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Rami Saari.
Kun Suomi liittyi Natoon, se sitoutui lähettämään noin sata henkilöä Naton komentorakenteeseen vuoteen 2029 mennessä. Samalla Suomi sai lukuisia muita liittoutumiseen liittyviä velvoitteita.
Vain kolme vuotta myöhemmin Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö, kenraaliluutnantti Rami Saari kertoo, että Suomi on täyttänyt saatuja velvoitteita etupainotteisesti.
Naton eri rakenteissa työskentelee Saaren mukaan jo noin sata suomalaista. Sotilastehtävissä suomalaisia toimii prikaatikenraalista alaspäin lähes jokaisessa sotilasarvossa.
Tämän lisäksi suomalaisia siviilejä työskentelee erilaisissa Naton virastoissa.
– Olemme saaneet Natossa todella hyviä tehtäviä, ja näyttäisi siltä, että saamme jatkossakin, Saari kertoo.
Tulevaisuus näyttää positiiviselta. Tämänhetkisen arvion mukaan vuosikymmenen vaihteessa Naton rakenteissa työskentelee 200 suomalaista, Saari kertoo.
– Me haluamme olla hyvä liittolainen ja siksi olemme täyttäneet lähes kaikki meille nyt osoitetut tehtävät.
– Toinen asia on se, että haluammekin olla siellä, missä tehdään esimerkiksi Naton yhteisiä suunnitelmia tai materiaaliprojekteja, Saari jatkaa.
Monipuolinen työllistyminen Naton rakenteissa on hänen mukaansa helpottanut Suomen integroitumista Natoon.
Saari kertoo nopean integroitumisen taustalla olevan Suomen valmius toimia.
– Olimme harjoitelleet Naton rauhankumppanina pitkään, ja meidän ihmiset olivat siirtymään valmiita.
Avainasemassa on ollut ihmisten halukkuus lähteä Naton työtehtäviin. Saaren mukaan tehtäviin on erittäin paljon vapaaehtoisia, vaikka työt ulkomailla tarkoittavatkin suuria muutoksia yksityiselämään.
– Siihen olemme Puolustusvoimilla erittäin tyytyväisiä.
Osa kokonaisuutta
Nato-jäsenyys näkyy Saaren mukaan Puolustusvoimien jokapäiväisessä arjessa.
– Naton suunnitteluprosessit ja toimintatavat ovat osana henkilökunnan koulutuksen opetussuunnitelmaa. Ne huomioidaan jo aliupseeriston koulutuksesta lähtien.
Saari kertoo, että tulevaisuudessa Suomessa on runsaasti Nato-kelpoisia upseereita sekä muita henkilöstöryhmiä.
Integroituminen on kuitenkin ollut hänen mukaansa rankka prosessi. Jäsenyyttä edeltävät tehtävät ovat säilyneet, ja Nato-jäsenyyden myötä tehtäviä on tullut lisää.
Saari ei kuitenkaan koe tilannetta liian haastavana.
– Päästään oppimaan jatkuvasti uutta. Lisäksi olemme voineet vastata tehtävien lisääntymiseen tehokkaalla lisähenkilöstön rekrytoinnilla, Saari kertoo.
– Valtiojohto ja kansalaiset ovat tukeneet tätä toimintaa. Siitä voimme olla tyytyväisiä.
Hän kertoo, että Puolustusvoimat on jäsenyyden aikana kyennyt rekrytoimaan vuosittain noin 300 ihmistä. Samoihin lukuihin päästään Saaren mukaan myös tulevina vuosina.
Myös kansainvälinen sotilasyhteistyö on lisääntynyt merkittävästi. Saaren mukaan kyse ei kuitenkaan ole enää varsinaisesta yhteistyöstä, vaan useimmiten liittolaisuudesta.
– Ihmiset ei enää lähde mihinkään pois, vaan ovat meidän töissä, koska me olemme se Nato.
