Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Olli Nurminen

Kuvassa Petteri Orpo

Hallitustunnustelija Petteri Orpo (kok) esitteli neuvottelujen rakennetta lehdistötilaisuudessa.

Hallitusneuvottelut alkoivat Säätytalolla

Akseli Köngäs

Hallitusneuvottelujen ensimmäisenä päivänä osallistujat saivat tilannekatsauksia neuvottelujen kannalta tärkeisiin aiheisiin.

Hallitusneuvottelut alkoivat Säätytalolla 2. toukokuuta kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien välillä. Alustavan aikataulun mukaan useita viikkoja kestäviin neuvotteluihin osallistuu lukuisia puolueiden nimeämiä neuvottelijoita.

Neuvotteluja käydään useissa pöydissä, jotka on jaettu käsiteltävien asiakokonaisuuksien perusteella. Pöytiä on puolueiden puheenjohtajille, puoluesihteereille ja yksi valtioneuvoston johtamiseen keskittyvä.

Lisäksi on kahdeksan "reformipöytää", joista kukin käsittelee tiettyä aihealuetta. Näitä ovat esimerkiksi puhtaan energian suomi sekä kansainvälinen ja aktiivinen Nato-Suomi -pöydät. 

Nämä pöydät on jaettu vielä alapöytiin, joissa käsitellään yksityiskohtaisemmin rajattuja aiheita, kuten ilmastoa tai puolustuspolitiikkaa.

Ensimmäisen päivän päätteeksi puolueiden puheenjohtajat kertoivat tiedotustilaisuudessa tunnelmista neuvotteluista:

– Hyvä startti oli meillä, tiivisti hallitustunnustelija, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.

Hallitusneuvotteluissa mukana olevien puolueiden puheenjohtajat tiedostustilaisuudessa Helsingin Säätytalolla. Kuva: Olli Nurminen

Ensimmäisenä päivänä varsinaisia neuvotteluja ei vielä käyty, vaan neuvottelut alkoivat seminaariosuudella, jossa kuultiin esityksiä erinäisten asiantuntijoiden toimesta.

Orpon mukaan puhujat oli valittu antamaan neuvottajille tilannekuvaa ja pohjustamaan tarvittavia uudistuksia, joita tulevalla hallituskaudella on tehtävä. 

Puolustuksen tilasta ja tulevaisuudesta oli avausseminaarissa puhumassa puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen. Esityksessään hän nosti esille Suomen puolustuksen nykytilaa, Suomen roolia Naton jäsenenä ja ensi hallituskauden roolia puolustuksen kannalta.

– Alkavan hallituskauden linjaukset vaikuttavat pitkän aikavälin kehittämiseen ja Nato-integraation aikatauluun, avasi Kivinen esityksessään.

Kivisen esityksessä esillä olleet sotilaalliseen toimintaympäristöön vaikuttavat jännitteet näkyivät myös Orpon puheessa.

– Globaalisti ja turvallisuuden näkökulmasta on oleellista se, että Ukrainassa Venäjän julma sota jatkuu [ja] maailmalla globaalit jännitteet jatkuu Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä, totesi Orpo.

Hallitusneuvotteluissa tullaan määrittämään, millainen Nato-maa Suomesta muodostuu. 

– Nämä ovat minulle neljännet hallitusneuvottelut ja tässä juuri ajattelin, että tällä kertaa ei tarvitse miettiä, miten kirjataan sinne se Nato-optio, kertoi RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson.

Henrikssonin mukaan Suomen Nato-jäsenyys on tässä vaiheessa hyvä lähtökohta. Nyt aletaan miettiä, miten Suomesta rakennetaan aktiivinen Nato-maa, joka osallistuu toimintaan sopivilla panostuksilla.