Haastava heitto

Minkälaista on elämä merivoimien huoltoalus AG Louhella? Seurasimme aluksen toimintaa hinausharjoituksessa.

Naru, jonka päässä on paino, täytyy saada heitettyä viereen lipuvaan alukseen. Muutama heitto epäonnistuu. Tuuli ja kokemattomuus tämänkaltaisista tilanteista asettavat omat haasteensa.

AG Louhi on mukana merivoimien meritaisteluharjotus Lyydiassa. Käynnissä on hinausharjoitus, jossa Louhen tarkoitus on kytkeä hinattava alus köydellä. Louhen päällikkö, komentajakapteeni Kai Korolainen kertoo, että osaharjoituksessa on tarkoitus harjoitella pelkkä hinauksen kytkeminen ja sen komentokieli aluksella sekä alusten välillä.

– Vastustajan toimien tai teknisen vian vuoksi toista alusta voidaan joutua hinaamaan, Korolainen kertoo.

Aluksen keskusradiossa komennetaan kaikki varusmiehet kannelle. He alkavat laskostamaan paksua ja raskasta köyttä aluksen kannelle. Köysi täytyy olla siististi laskostettuna, jotta toiseen alukseen kiinnittyessä se kiristyy oikein ja turvallisesti.

Köysi saattaa kiristyä todella nopeasti ja yllättäen. Kukaan ei saa olla lähellä köyttä, kun se kiristyy. Kirvestä pidetään koko ajan lähettyvillä, jos sattuu vaaratilanne ja köysi pitää katkaista.

Miinantorjunta-alus MHC Purunpää lähestyy kovaa vauhtia. Koittaa ratkaisun hetki, kun alukset ovat lähekkäin. Selvästi haastavin tehtävä on saada heitettyä heittoliina viereiseen alukseen, jotta köysi voidaan kytkeä ja hinaus toteuttaa.

Muutaman epäonnistuneen heiton jälkeen heittoliina saadaan Purunpäälle ja köysi kiinnitetään onnistuneesti. Sama toistuu hetkeä myöhemmin, kun miinantorjunta-alus Vahterpää kiinnitetään Louheen.

Kova tuuli vaikeuttaa jälleen heittoa merkittävästi. Matruusi Markus Grundström on varsin harmissaan epäonnistumisestaan.

– Tuossa oli hirvee vastatuuli, juuri kun minun suoritus oli, Grundström naurahtaa.

– Harmittaa, kun lähtee haastamaan itseään ja sitten tulee takkiin. Kyllä mä olisin halunnut sen tuonne, Grundström harmittelee.

Aikaisemmin miehistö on heittänyt muutaman metrin heittoja laitureille, mutta näin pitkiä ja haastavia heittoja toisiin aluksiin ei ole ennen ollut tarpeen heittää.

Molemmilla kerroilla heitoissa onnistui kersantti Toni Peltonen. Hänellä on pelaajataustaa pesäpallosta, mikä osaltaan selittää hyvän heittotaidon.

– Tämmöinen tilanne oli itselle ensimmäinen, Peltonen kertoo.

 

Meren vahva läsnäolo merivoimien varusmiesten arjessa tekee koulutuksesta erilaisen muihin puolustushaaroihin nähden.

 

Varusmiesten arki pyörii vahvasti aluksella. He käytännössä asuvat ja elävät siellä.

– Viikot ollaan yleensä aina aluksella. Jos on satamaviikko eli ei olla lähdössä mihinkään, sitten mennään normaalisti muonituskeskukseen syömään. Mutta sitten, jos on meriviikko eli ollaan merillä, niin syömme täällä aluksella. Kannamme muonat tänne, ja kokit tekevät meille sapuskat, Grundström taustoittaa.

Alus on siisti ja moderni. Sisätiloja on yllättävän runsaasti ahtaista hyttikäytävistä ruokalaan ja alakannella sijaisteviin saunatiloihin ja kuntosaliin. Pienet hytit muistuttavat Ruotsin risteilijöitä, tosin Louhen hytit ovat vielä paljon ahtaampia.

Aluksen sauna ja punttisali ovat varusmiesten ahkerassa käytössä. Saunassa on lisäksi ikkuna, mikä on Grundströmin mukaan varsin suuri etuoikeus.

– On aika mageeta, kun liikutaan merellä ja saunotaan samaan aikaan, niin pystyy katselemaan maisemia.

Etenkin ruoka saa niin varusmiesten kuin henkilökunnan taholta jatkuvasti kehuja. Kaksi varusmieskokkia tekevät ahkerasti töitä Louhen keittiössä ja loihtivat maistuvia aterioita.

– Meriviikot ovat minun mielestä mukavempia. Kokit tekevät tosi hyviä ja laadukkaita ruokia, Grundström ylistää.

Kokkina Louhella toimiva matruusi Joona Teittinen kertoo, että kokkien saama palaute on ollut pääsääntöisesti positiivista. Samalla henkilökunta hakee linjastosta makaronilaatikkoa, ja kehuja satelee jälleen kokeille.

Raaka-aineet haetaan aina ennen merille lähtöä muonituskeskuksesta. Kokit saavat itse muokata ruokalistaa käytössä olevien materiaalien pohjalta.

– Emme lähde tekemään mitään monimutkaista. Teemme ruoat niistä raaka-aineista, mitä muonituskeskuksesta saadaan, Teittinen sanoo.

Louhen keittiö on Teittisen mukaan varsin hyvä alus ruuanlaittoon. Alus on sen verran iso, että esimerkiksi tuuli ja aallokko ei sitä heiluta tai keinuta. Pienemmillä aluksilla se saattaa olla ongelma.

– Meillä on isoin keittiö ja tämä laiva on aika luksusta verrattuna muihin. Moni sanoo, että tämä on Upinniemen "silja-line". Keittiövälineet ovat moderneja. Niillä pystyy oikeastaan tekemään, mitä haluaa, Teittinen kertoo.

 

Paksua köyttä laskostettiin Louhen kannelle, jotta toista alusta hinattaessa köysi kiristyisi oikein.

 

Louhella pidetään vahtia ympäri vuorokauden sekä merellä että satamassa. Jos alus on vierassatamassa, vahtien määrää lisätään usein yhdestä kahteen.

– Jonkun täytyy olla aina hereillä. Kun Helsinkiin mennään, saattaa olla kolmekin vahtia, koska Helsinki on vilkkaampi, Grundström kertoo.

Louhella palvelevat varusmiehet eivät aluksen laitteistoon tai konehuoneeseen juuri kajoa. Jos havaitaan esimerkiksi konehuoneessa ongelmia, otetaan yhteys aluksen päivystävään vahtiupseeriin.

Louhen keulassa on varsin järeänoloisia laitteita, joilla hallitaan esimerkiksi ankkureita ja köysiä.

– Nämä ovat aika vahvoja laitteita. Vievät helposti mennessään, jos ei tiedä mitä tekee. Vaativat voimaa todella paljon, Grundström sanoo.

Toistaiseksi merkittäviltä ongelmatilanteilta on vältytty. Turvallisuus on luonnollisesti erittäin tärkeää, minkä vuoksi asiat koulutetaan perusteellisesti.

– Kun esimerkiksi köydet laitetaan kiinni, täytyy heti tulla siitä tieltä pois. Jos köysi sattuu menemään poikki, se tulee niin kovalla voimalla, että siinä käy huonosti.

 

Ilta koittaa, mutta Louhella hommat jatkuvat. Vahterpäälle suoritetaan rutiininomaiset huoltotoimenpiteet.

Louhen tehtäviin kuuluvat esimerkiksi täydennykset ja huoltotoimenpiteet taistelualuksiin, joilla on rajallisemmat resurssit. Louhi vie kaikkia tarvittavia ampumatarvikkeita taistelualuksille, suorittaa muonatäydennykset, tyhjentää jätevedet ja antaa puhdasta vettä tilalle.

– Täydennämme taistelualuksia, jotta niiden ei tarvitse lähteä satamaan ja ne pysyvät taistelukykyisinä, Grundström kertoo.

Alukset lipuvat aivan rinnakkain. Lepuuttajat alusten kyljissä estävät kolahdukset alusten välillä. Samaan aikaan Louhen kannella raahataan isoja putkia, joilla esimerkiksi annetaan puhdasta vettä Vahterpäälle.

Alukset kiinnitetään onnistuneesti toisiinsa. Varusmiehet suuntaavat jo iltapalalle.

– Aika paljon ollut näitä. Nämä ovat jo rutiininomaisia juttuja.

Ilta on jo pitkällä, kun Louhi suuntaa takaisin satamaan. Varusmiehet ovat jo iltatoimissa hyteissään, kun kuuluu keskusradiosta kuulutus. Rantautumiseen tarvitaan koko miehistö. Iltatoimet jäävät kesken, kun varusteet puetaan pikaisesti päälle.

Ja jälleen mennään.

 

Näköislehdet