Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Kuvassa varusmiehiä poliisien kanssa.

Haastava harjoitus viranomaisten rinnalla

Etelä-Kymi 21 -paikallispuolustusharjoitus Hamina-Kotkan satamassa on yksi vuoden suurimmista kertausharjoituksista. Harjoitus yhdisti Puolustusvoimien ja viranomaisten vahvuudet.

Auringon kultainen valo valaisee syyskuista aamua Hamina-Kotkan satamassa. Tunnelma on jännittynyt ja odotuksia täynnä. Ikkunassa vilahtaa kyltti tapahtumapaikalle saapumisen merkiksi. Auto kaartaa Hamina-Kotkan satamaan. 

Kyseessä on Karjalan prikaatin johtama Etelä-Kymi 21 -paikallispuolustusharjoitus, joka on yksi vuoden suurimmista kertausharjoituksista. Harjoituksen tarkoituksena on harjoitella valmiusorganisaatioiden ja paikallisjoukkojen toimintaa alueellaan sekä samalla yhteistoimintaa Kymenlaakson eri viranomaisten ja yhteistyöosapuolten kanssa. Luvassa on johtamisen harjoittelua, virka-aputehtäviä ja erilaisia taisteluharjoituksia. 

Puolustusvoimista viranomaisyhteistyöharjoituksissa on mukana joukkoja Karjalan prikaatista, Maasotakoulusta, Karjalan lennostosta ja Rannikkoprikaatista. Vaativien virka-aputilanteiden harjoituksiin osallistui lisäksi joukkoja Panssariprikaatista, Porin prikaatista sekä Kaartin jääkärirykmentistä. Harjoituksiin on kiinteästi osallistunut joukkoja myös Rajavartiolaitoksesta.

Ilma on kostea. Taivas on harmaa, sadetta odottava. Päivän harjoituksia odottavat sotilasjoukot ovat jakaantuneet jo eri puolille satama-aluetta. Hersyvä huumori osallistujien kesken rentouttaa tilannetta. 

Reservistä kertausharjoituksiin saapunut jääkäri kertoo odottavansa innolla päivän tapahtumia. 

– On kiva päästä harjoitukseen, reserviläinen kertoo. 

Myös toinen reserviläinen, korpraali Pyry Mustonen odottaa päivän haasteita hyvillä mielin. 

– Jälkikäteen tätä muistelee lämmöllä. Illalla pääsee telttaan, saa ruokaa ja huolto pelaa, Mustonen vastaa.

Lappeenrannasta saapunut, Maasotakoulun kertausharjoituksen johtaja sekä kertausharjoituksen pääkouluttaja, majuri Antti Vasara kertoo mietteitään harjoituksen suhteen. 

– Tänään on luvassa moninainen päivä, Vasara toteaa. 

Harjoituksen on määrä loppua perjantaina 10. syyskuuta. Harjoituksia on vielä jäljellä. Vasaran mukaan aamupäivän aikana muun muassa sotilaspoliisikomppania antaa virka-apua poliisille sekä turvallisuusorganisaatiolle. Iltapäivällä he toteuttavat erilaisia sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviä Haminan ja Kotkan alueella.

– Varusmiehet ja reserviläiset ovat onnistuneet harjoituksessa erittäin hyvin. He ovat osallistuneet haastaviin harjoituksiin ympäri Hamina-Kotka-aluetta niin, että he ovat saaneet harjoitusta esimerkiksi rakennetun alueen ja kohteen suojauksesta, Vasara kertoo.

Kyseessä on viranomaisyhteistoimintaharjoitus, eli harjoitukseen osallistuvat sotilaat tekevät yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa. Paikalla on henkilökuntaa poliisista, Rajavartiolaitokselta sekä sotilaspalokunnasta. 

– Satamaan on kohdistunut epäilyttävää toimintaa, Vasara paljastaa. 

– Satama on tehnyt päätöksen nostaa turvallisuustasoa tällä alueella. Se tarkoittaa sitä, että satamaan saapuvat ajoneuvot tarkastetaan. Poliisilla on vähemmän resursseja kuin Puolustusvoimilla. Sen takia poliisi pyytää Puolustusvoimilta virka-apua. 

Majuri Vasara kertoo odottavansa innolla iltapäivällä satamaan tehtävää helikopterimaahanlaskua.

Etelä-Kymi 21 -harjoitus toteutetaan yhteistyössä eri alojen viranomaisten ja yhteistyöosapuolten kanssa. Kuva: Oona Myöhänen

Satoja ihmisiä eri joukko-osastoista vuosittain

Maavoimien paikallispuolustusharjoituksia järjestetään kahdesti vuodessa ja niihin osallistuu satoja ihmisiä. Vasaran mukaan jo pelkästään Maasotakoulun osuus on noin 800 henkilöä. Harjoituksen kokonaisvahvuus on noin 2 000 henkilöä.

Tilanteeseen liittyen henkilöstöä on saapunut paikalle myös Suomenlahden merivartiostosta sekä sotilaspalokunnasta. Merivartiosto vartioi merialueella, ettei ulkopuolisia pääse alueelle, samalla tavalla kuin sotilaspoliisit valvovat liikennettä maalla. Sotilaspalokunnan yksikkö on tullut paikalle samaan virka-apupyyntöön liittyen. 

Sataman alueella tapahtuvassa harjoituksessa ei ole helikoptereiden lisäksi käytössä muuta erityistä kalustoa. Sen sijaan Karjalan prikaati osallistui Valkjärvellä tapahtuviin harjoituksiin panssarivaunuilla ja muulla raskaalla kalustolla.

– Täällä on käytössä tavallista jalkaväen kalustoa. Sotilaspoliisiyksiköt liikkuvat aika kevyellä kalustolla. Pakettiautoilla ja kuorma-autoilla, Vasara kommentoi.

Maailmassa vallitseva pandemiatilanne on otettu huomioon myös kertausharjoituksissa. Olennaisin asia majuri Vasaran mukaan on kohortointi, eli joukkojen jakaminen ryhmiin, jotka eivät ole toistensa kanssa tekemisissä. 

Kulunvalvonta estää ei-toivottujen henkilöiden sisäänpääsyn

Harjoitetta edeltävä käskynantotilaisuus päättyy johtajan käskyyn lähteä, ja päivän ensimmäinen harjoitus alkaa. Kulunvalvontapisteelle alkaa pikkuhiljaa saapua ajoneuvoja, ja tarkastaminen alkaa. Tarkastajat katsovat huolellisesti ajoneuvojen ulkokuoren, pohjan sekä tarkastavat kuskin kulkuluvan. 

Kulunvalvonta on olennainen osa harjoitetta. On tärkeää pitää ei-toivotut henkilöt harjoitusalueen ulkopuolella, jotta säilytään esimerkiksi mahdollisilta vaaratilanteilta. 

Yhtäkkiä kauempana punainen merkkisavu alkaa nousta yläilmoihin erään ajoneuvon peräkärrystä. Nyt tapahtuu ja on aika juosta. 

Kyse on sotilaspalokunnan juuri alkaneesta harjoituksesta. Punainen merkkisavu kuvaa tulta. Sotilaspalokunnan sammutusajoneuvo kaartaa henkilöauton viereen, sotilaat hyppäävät ulos autosta ja alkavat kiireisesti sammuttaa paloa. 

Harjoituksen jälkeen sotilaspalokunnan ylikersantti Antti Harju avaa juuri tapahtunutta tilannetta. Harjun mukaan kyseessä on auton savuttamisesta alkanut ajoneuvopalo. 

Taisteluharjoituksessa osapuolet erotetaan toisistaan tunnuksin. Kuvassa keltaisen osapuolen tunnus näkyy taistelijan hihassa. Kuva: Oona Myöhänen

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty, myös harjoituksissa

Paikallispataljoonan sotilaspoliisikomppanian ja rajavartiolaitoksen yhteinen taisteluharjoitus tapahtuu sataman alueella. Karjalan prikaatin apulaiskomentaja sekä koko Etelä-Kymi 21 -harjoituksen johtaja eversti Petri Olli on paikalla tarkkailemassa harjoituksen kulkua. Everstin mukaan harjoitus on sujunut erittäin hyvin. 

– Mielestäni kaikki on toiminut suunnitellusti, eversti Olli toteaa. 

Harjoitukset ovat monitahoisia, ja mukana harjoittelemassa on myös viranomaisia ja eri yhteistoimintaosapuolia. Harjoituksen suunnittelu on erityisen tärkeää, jotta kaikki sujuisi hyvin ja hallitusti.  

– Olen useasti kehunut viranomaisyhteistyötä. Tämän harjoittelun suunnittelu on jo ollut yhteistyötä parhaimmilaan, eversti Olli vastaa. 

– Olemme erityisesti onnistuneet valmiusorganisaatioidemme ja paikallispataljoonan omien sodanajan tehtävien harjoituttamisessa sekä tässä paikallisessa yhteistyössä eri toimijoiden välillä, eversti Olli jatkaa.

Helikopteri saapuu harmaalla taivaalla. Helikopteri laskeutuu hitaasti, ja kyydistä nousee noin ryhmän verran vihollisia. Samaan aikaan vihollisia nousee veneestä maihin. Sotilaallisen maanpuolustuksen harjoitus on alkanut. Samanaikaisesti myös sataman ulkopuolella toteutuu Kymen jääkäripataljoonan muodostamien joukkojen, Kaakkois-Suomen rajavartioston ja paikallispataljoonan välinen taisteluharjoitus.

Kertausharjoitukset eivät ole helppoja kokeneelle konkarillekaan

Kyseessä on maakuntakomppanian taisteluharjoitus hyökkäävää Kymin jääkäripataljoonan muodostamaa valmiuspataljoonaa vastaan.

Sotilaat ovat jo asemissa, kun saavumme rakennuksen edustalle. Taisteluharjoitus käydään satama-alueen reunalla matalien rakennusten läheisyydessä. Uhkaavat huudot kajahtavat vihollisen perääntyessä taaemmas. 

Kyseessä on sotilaspoliisikomppanian taisteluharjoitus hyökkäävää merivartiokomppaniaa sekä erillistä harjoituksen maaliosastoa vastaan.

Vaikka harjoitus edistyisikin hyvin, ilmenee aina jotakin kehitettävää. Eversti Ollin mukaan aina löytyy yksittäisiä kehityskohteita jokaisesta harjoituksesta. 

– Kehitettävää löytyy yhteistoiminnan havainnoista, johtamisesta, ihan sinne yksittäisen taistelijan tasolle asti. Tämänaltaisia asioita pyrimme edistämään. Seuraavan harjoituksen suunnittelu alkaa jo muutaman viikon päästä. Täältä saatuja oppeja yritämme valmistelussa ottaa huomioon, eversti Olli huomauttaa. 

Harjoitukset eivät ole täysin itsestään selviä tai helppoja harjoituksen johtajillekaan.

– Kyllä, koko ajan harjoituksen aikana oppii uutta, eversti Olli naurahtaa. 

– Aina on jotakin ainakin viranomaisten suunnalta. Ehkä muutama uusi asia meidän omista joukoistakin. 

Ulkona vallitsee odotusten täyteinen tunnelma, sateen ropistessa asfalttiin. Paikalle saapuu lisää joukkoja. 

Taistelijat valmistautuvat päivän harjoituksiin, jotka ovat raskaita niin fyysisesti kuin henkisestikin. Kuva: Oona Myöhänen

Taistelijat puolustamassa omaa kotiseutuaan

Taisteluharjoitukset ovat käytännössä lasersotaa harjoitusampumatarvikkeilla. Kertausharjoituksissa käytetään taistelusimulaattorijärjestelmää maastossa tapahtuvan harjoittelun tukena. Näkyvin osa tätä järjestelmää on taistelijan päälle puettava liivi. Kypärään ja liiviin on kiinnitetty prismoja. Liivit ottavat vastaan eri aseista lähteviä lasersäteitä ja kertovat taistelijalle, millaisen vahingon osuma taistelijassa aiheuttaa. 

Pian taistelukentällä alkaa tapahtua. Lisäjoukot saapuvat paikalle ja etenevät rakennuksen seinämää pitkin eteenpäin. Osa joukoista siirtyy aukion toiselle puolelle suojaan tarkkailemaan vihollisia. Tuli avataan ja jännittävä tunnelma raukeaa ammunnan ääniin. 

Kertausharjoitukset ovat osapuolille varmasti ikimuistoinen kokemus. 

– Itselleni tästä harjoituksesta mieleenpainuvin hetki oli eilinen Mussalon satamassa tapahtunut yhteistoimintaharjoitus, joka oli Kymenlaakson pelastuslaitoksen johtama kokonaisuus, eversti Olli paljastaa.

Kysymyksessä oli Kymenlaakson pelastuslaitoksen järjestämä Seveso-harjoitus. Harjoituksen nimi tulee 1970-luvulla tapahtuneesta kemikaalionnettomuudesta, joka tapahtui Italiassa Seveso-nimisellä alueella. Ollin mukaan eilisessä harjoituksessa tapahtui sataman alueella kemikaalionnettomuus, useita tulipaloja sekä räjähdyksiä. 

Harjoituksen etenemiseen vaikuttaa vahvasti joukkojen paikallisuus. Taisteluareenalla kamppailevat taistelijat puolustavat omaa kotiseutuaan, mikä tuo harjoitukseen uuden ulottuvuuden. Harjoituksiin osallistuvat eri alojen toimijat ovat paikallisille tuttuja henkilöitä, ja tutut maisemat tuovat harjoitukseen myös todentuntua. 

Suuret paikallispuolustusharjoitukset ovat sekä reserviläiselle että varusmiehelle raskas, mutta mieleenpainuva kokemus. Harjoituksen aikana taistelija oppii soveltamaan varusmiespalveluksessaan saatuja tietoja ja taitoja aidontuntuisessa sotatilanteessa. Johtavillekaan tahoille harjoituksen läpivienti ja siinä onnistuminen ei ole läpihuutojuttu, mutta hyvällä suunnittelulla ja monien johtajien pitkällä kokemuksella tämäkin harjoitus sujui mainiosti.