FLF-joukkoja pohjoiseen – "Lappi tarjoaa liittolaisillemme mahdollisuuden kouluttaa joukkoja vaativissa, talvisin arktisissa olosuhteissa"

Pohjoisen varuskunnissa tarvitaan uusia tiloja paitsi majoittamista myös materiaalin ja ajoneuvojen huoltamista varten.

Rovaniemen ja Sodankylän varuskunta-alueet on valittu Naton eteentyönnettyjen maavoimajoukkojen (Forward Land Forces, FLF) ensisijaisiksi sijoituspaikoiksi. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok) ilmoitti asiasta liittolaisille Naton puolustusministerikokouksessa torstaina 13. helmikuuta.

– Turvallisuustilanteen mukaan skaalattava maavoimajoukkojen eteentyönnetty läsnäolo yhdessä Suomen kansallisten puolustuskykyjen kanssa on tärkeä osa koko liittokunnan pelotteen ja puolustuksen vahvistamista pohjoisessa ja laajemmin arktisella alueella, Häkkänen toteaa. 

Joukkojen sijoittamista Lappiin on suunniteltu tiiviisti Natossa viime syksyn aikana. Tällä hetkellä pohdinnassa ovat harjoitukset ja toiminnan laajempi kokonaisuus.

– Toimintaa mahdollisesti aloitetaan pohjoisessa vielä tämän vuoden puolella, mutta se tulee rakentumaan vaiheittain. Koko volyymi ei tule kerralla, vaan sitä lisätään asteittain seuraavien vuosien aikana. Kyseessä on iso kokonaisuus, joka vaatii muun muassa lisärakentamista, Puolustusministeriön erityisasiantuntija Samuli Puhakka kertoo.

Eteentyönnetyt maavoimajoukot ovat osa Naton yhteistä pelotetta ja puolustusta rauhan aikana. Ne tekevät tiivistä yhteistyötä kansallisten joukkojen kanssa ja harjoittelevat säännöllisesti. 

– Pääasiallisesti FLF-joukot harjoittelevat yhteistoiminnassa isäntävaltion joukkojen kanssa, mikä on Naton konseptin idea. Toki myös liittolaisjoukkojen omaakin toimintaa voi olla, mutta he tarvitsevat joka tapauksessa isäntämaan tukea eri vaiheissa toiminnan organisoimiseksi, Puhakka avaa.

Suomeen sijoitetaan pysyvästi FLF:n komento- ja johto-osat, mutta varsinaiset joukot ovat läsnä Suomessa vain harjoituksien ajan. Joukkojen vahvuutta voidaan tarvittaessa kasvattaa aina prikaatin tasolle, jos turvallisuustilanne sitä edellyttää.

Valmiutta arktisissa olosuhteissa

Lappi valittiin FLF-joukkojen harjoittelupaikaksi monista eri syistä.

– Suomi, Ruotsi ja Nato ovat katsoneet asiaa laajemmin maanpuolustuksen kokonaisarvion näkökulmasta. Perusteena on se, miten ja millä edellytyksillä voimme vahvistaa Naton pelotetta ja puolustusta Suomessa sekä laajemmin Naton pohjoisella alueella, ja mitä elementtejä siihen tarvitaan, Puhakka kertoo.

– Paikan sijainnin myötä tulee esille erityisesti pohjoinen näkökulma. Operointikykyä ja liittolaisten yhteistoimintavalmiutta vahvistetaan erityisesti arktisissa olosuhteissa.

Rovaniemi ja Sodankylä tarjoavat haastavat mutta erinomaiset olosuhteet joukkojen harjoittelulle Suomen pohjoisosissa ja laajemmalla alueella. 

Ruotsi toimii Naton eteentyönnetyn maavoimajoukon kehysvaltiona Suomessa. Kehysvaltio on vastuussa FLF-kokonaisuuden suunnittelusta ja toteuttamisesta tiiviissä yhteistyössä isäntävaltion, muiden osallistujavaltioiden ja Naton kanssa.

– Suunnittelu on tietysti käynnistetty Suomen Natossa ajamien tavoitteiden pohjalta. Ruotsin mukaantulo kehysvaltioksi oli luonteva askel, sillä maillamme on hyvin tiivis puolustusyhteistyösuhde vuosien ajalta, Puhakka kertoo.

– Karkeasti jaoteltuna FLF:n toimeenpanovaiheessa kehysvaltiolla on iso rooli kokonaisuuden organisoimisessa ja johtamisessa. Isäntävaltio tarjoaa tarvittavan isäntämaatuen ja muut tukitoiminnot, jotta toimintaa pystytään toimeenpanemaan, Puhakka havainnollistaa.

Puhakka kertoo, että henkilöstöä saapuu Suomeen ainakin Ruotsista, mutta muiden maiden välillä keskustelut ovat vielä kesken.

– Maat tekevät erittäin merkittävän päätöksen, kun he valitsevat, lähtevätkö he mukaan, Puhakka sanoo.

Lapissa on järjestetty liittolaismaiden kanssa useita harjoituksia. Kuva: Amos Kautto

FLF-joukkojen määrä vaihtelee, koska Lappiin ei ole tulossa samanlaista pysyvää joukkojen läsnäoloa kuin Baltian maissa ja Puolassa on tällä hetkellä.

– Esikunta- ja johto-osissa työskentelee pysyvästi joitakin kymmeniä sotilaita eli kyseessä on suhteellisen pieni yksikkö. Kun esimerkiksi harjoitellaan joukkojen vahvuuden kasvattamista, aika-ajoin jopa prikaatin tasolle, Lapissa tulee luonnollisesti olemaan joukkoja enemmän, Puhakka huomauttaa.

Suomen osaamisella ja kokemuksella alueen operatiivisista olosuhteista on keskeinen merkitys Naton läsnäolon kehittämisen kannalta sekä FLF-joukkojen integroimisessa liittouman uudelle vastuualueelle pohjoisessa.

Käytännön järjestelyt vielä auki

Uusien joukkojen myötä Jääkäriprikaatin arki kansainvälistyy, sanoo prikaatin komentaja, eversti Marko Kivelä.

– Liittolaisten läsnäolo tulee vielä näkyvämmäksi.

Moni asia FLF-joukkojen käytännön järjestelyistä on auki, sillä tarvittavaa infrastruktuuria ei vielä ole.

– Jääkäriprikaatin varuskuntien majoituskapasiteetti on mitoitettu nykyisen saapumiserävahvuuden ja varusmieskoulutuksen tarpeita vastaavaksi, Kivelä avaa.

Nykyisellä kapasiteetilla varuskunnassa ei siis olisi mahdollista majoittaa suuria joukkoja pidemmäksi aikaa. Uusia tiloja tarvitaan myös materiaalin ja ajoneuvojen huoltamiseen sekä säilömiseen.

Uudisrakentamisen tarve selviää jatkosuunnittelussa, kun uusien majoitettavien määrä, majoittumisen pituus ja muut yksityiskohdat tarkentuvat, Kivelä kertoo.

Sodankylään on rakennettu kenttiä, joilla on toimiva sähkö ja juokseva vesi. Kyseiset kentät voisivat mahdollistaa harjoitusjoukkojen telttojen, ajoneuvojen ja materiaalin säilömisen.

Vaikkei varuskunnissa ole vielä tarvittavaa infrastruktuuria, Kivelä korostaa Lapin etuja harjoitusalueena.

– Lappi tarjoaa liittolaisillemme mahdollisuuden kouluttaa joukkoja vaativissa, talvisin arktisissa olosuhteissa. Rovajärven ja Kyläjärven harjoitusalueet tarjoavat mahdollisuudet nimenomaan tällaiseen harjoiteluun.

Viime vuosina Lapissa on järjestetty useita harjoituksia yhdessä liittolaismaiden kanssa. Esimerkiksi vasta helmikuun lopussa Sodankylässä päättyi Arctic Forge 25 -harjoitus, jossa oli mukana yhdysvaltalaisia ja kanadalaisia joukkoja.

– Liittolaisten kanssa harjoittelusta saatua kokemusta hyödynnetään ja joukot harjoittelevat jatkossakin yhteistoimintaa samoin periaattein.