"Meidän suurimpia hyveitämme on, että omistamme kellon ja noudatamme sitä" – Suomalainen eversti Petteri Kajanmaa kertoi kokemuksistaan Nato-esikunnassa palvelemisesta
Toista kertaa järjestetyssä Nato Defence Talks -tapahtumassa puhui useita suomalaisia upseereita ajankohtaisista Nato-asioista.
Ukrainan sodan kommentoijana tunnettu eversti Petteri Kajanmaa jakoi Katajanokan Kasinolla Nato Defence Talks -tilaisuudessa kokemuksiaan kolmen vuoden komennuksestaan Naton Shape-esikunnasta Belgiassa. Häntä haastatteli lavalla journalisti ja uutisankkuri Shahin Doagu.
– Osaamisella olemme osoittaneet, että meillä on paikka ja meitä tarvitaan, Kajanmaa sanoo.
Toisin kuin Naton poliittisessa päätöksenteossa, sotilaallisella puolella ei tarvita Kajanmaan mukaan kyynerpäätekniikkaa, jotta saisi äänensä kuuluviin. Vaikka sotilaita tulee 32 eri jäsenmaasta, kaikki ajavat Naton yhteistä etua.
Kajanmaa toimi omin sanoin yhteysupseerina, jonka tehtävänä oli ylläpitää informaatiovaihtoa Puolustusvoimien ja Naton välillä.
Ennen Nato-jäsenyyttä tehtävän aloittaneella everstillä työnkuva muuttui lennossa täysin 2023 alkuvuodesta. Liittymisen jälkeen Kajanmaasta tuli virallisesti kansallinen sotilasedustaja, joka sai käsiinsä kaiken mahdollisen tiedon Natosta ydinaseinformaatiota myöten.
Vaikka tehtävä Natossa ei suinkaan ollut Kajanmaan ensimmäinen ulkomaankomennus, tuotti kaikki uusi informaatio hänellekin totuttelemista. Suomella ei aluksi ollut edes kanavia, jota kautta siirtää informaatiota, hän kertoi.
Kajanmaan piti käytännössä kaikki asiakirjat, jotka sai käsiinsä. Ensimmäiset kuusi kuukautta komennuksesta meni pelkästään sen opetteluun, että mikä on tärkeää ja olennaista.
– Ainut asia, minkä tiesin turhaksi tiedoksi, oli se, että osaston uima-allas oli kiinni.
Everstillä oli mukana työpari, jonka kanssa hän jakoi pienen ilmastoimattoman työhuoneen. Yhteensä neljän suomalaisen edustus kasvoi kolmen vuoden aikana 25 edustajaan.
Komennuksella suomalaiset yhteysupseerit tukeutuivat toisiinsa muun muassa kulkemalla työmatkat yhdessä ja purkamalla työpäivää toisilleen.
Kulttuurien ymmärtäminen tärkeää
Kajanmaa kertoo, että haastavinta työssä on Naton sisäisten prosessien ymmärtäminen.
– Miten Nato todellisesti toimii? Kuka tekee päätöksiä ja kuinka velvoittavia ne ovat? eversti pohtii tehtävänsä ydinkysymyksiä.
Tästä kaikesta Kajanmaan raportoi Puolustusvoimille ja pyrki saamaan suomalaisia ymmärtämään Natoa ja uusia velvollisuuksia. Samaan aikaan hänen piti saada Nato ymmärtämään Suomen ja Puolustusvoimien uniikkia asemaa ja erityislaatuisuuksia, kuten yleistä asevelvollisuutta.
– Meidän suurimpia hyveitämme on, että omistamme kellon ja noudatamme sitä, Kajanmaa murjauttaa suomalaisista.
Eversti Kajanmaa kertoi, että rentoutuu haastavista työasioista viettämällä aikaa lastenlastensa kanssa. Kuva: Remu Shemeikka
Kajanmaan mukaan suomalaiset ovat pääsääntöisesti ratkaisukeskeisiä, kun taas ruotsalaiset tyypillisesti "diskuteeravat". Hän korostaa, että kansainvälisissä tehtävissä on tärkeää ymmärtää toisia kulttuureita.
Suomalaisten tärkeää saada ääni kuuluviin
Kajanmaan mukaan innokkaiden Nato-työntekijöiden etsiminen on ainakin aluksi vaivatonta. Hän kuitenkin myöntää, että jatkuvuuden löytäminen tulevaisuudessa voi tuottaa oman haasteensa, sillä kolmen vuoden sitoutuminen Natoon voi olla iso pala nieltäväksi.
Työntekijä voi joutua tekemään kompromisseja siviilielämässään Nato-tehtävien vuoksi. Komennukselle lähtevän pitää pohtia ainakin, tuleeko perhe mukaan ja löytääkö kumppani töitä kohdemaasta.
Suomella on velvoite täyttää vähän alle 100 paikkaa Naton eri komentopaikoilla ja virastoissa. Suomella on kuitenkin vapaus määrittää, mihin paikkoihin upseereita lähetetään.
Kajanmaan mielestä tärkeimmät kohteet suomalaisille ovat Monsissa sijaitseva Operaatioesikunta Shape ja Virginiassa sijaitseva Norfolkin tukikohta.
Everstin mukaan on vain hyvä asia, että suomalaisia on mahdollisimman monessa komentopaikassa, jotta saamme äänemme kuuluviin ja yhteyksiä eri paikkoihin.
