"Niin kuin kotiin palaisi" – Eversti Jaro Kesäselle tehtävä Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorina on suuri kunnia

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin vaihtotilaisuudessa kenraalimajuri Mika Kalliomaa antaa koulun lipun ja rehtorin kultaisen käädyn seuraajalleen juhlallisissa tunnelmissa.

Maanpuolustuskorkeakoulun eri osastojen lippukunnat ovat järjestäytyneet päärakennuksen edustalle seuraamaan juhlallista rehtorin vaihtotilaisuutta.

Seremoniassa väistyvä rehtori, kenraalimajuri Mika Kalliomaa luovuttaa Maanpuolustuskorkeakoulun vaaraimenpunaisen lipun Puolustusvoimain komentajalle, kenraali Janne Jaakkolalle, joka antaa sen edelleen uudelle rehtorille, eversti Jaro Kesäselle. 

– Herra kenraali, otan vastaan Maanpuolustuskorkeakoulun.

Kesänen korostaa, kuinka suuri kunnia on palata jokaisen suomalaisen upseerin uran lähtöpaikkaan. Kolmen vuoden Nato-tehtävän jälkeen hän on innoissaan, että saa palata Santahaminaan.

– Niin kuin kotiin palaisi, kertoo Kesänen Ruotuväelle.

Hän sanoo, että kansainvälisesti Suomen puolustuskyvyn vahvuuksina korostuvat etenkin maanpuolustustahto ja osaava reservi. Kesänen kuvailee upseeristoa maanpuolustuksemme kivijalaksi.

Puolustusvoimat ja yhteiskunta laajemmin odottaa Kesäsen mukaan Santahaminasta taidokkaita upseereita sekä modernissa ympäristössä osaavia sotilaita.

– Kuten ennenkin, tämä on tehtävä, jonka mieluusti yhdessä täytämme.

Eversti Jaro Kesänen otti vastaan vaaraimenpunaisen lipun Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkolalta sanoin: "Otan vastaan Maanpuolustuskorkeakoulun". Kuva: Sol Martin Jõemaa

Kesäsen tavoite uudessa tehtävässä on jatkaa edeltäjiensä viitoittamalla tiellä. Hän haluaa kunnioittaa suomalaisen upseerikoulutuksen pitkää historiaa, mutta samalla elää ajassa.

Päivitetyn strategian mukaan Maanpuolustuskorkeakoulun tavoitteena on olla kansainvälisesti arvostettu sotataidon osaamisen suunnannäyttäjä. Kesänen kertoo, että maanpuolustusta ja työtä MPKK:ssa tehdään yhdessä.

– Mutta jos päätöksiä tarvitsee tehdä, niin niitä saattaa tulla aika nopeasti.

Hän sanoo, että Nato-jäsenyyden myötä kansainvälisyys on entistä suuremmassa roolissa Suomen maanpuolustuksessa. Turvallisuuspoliittinen asemoituminen heijastuu Kesäsen mukaan suomalaisten sotataidon kärkiosaajien koulutuksessa.

Uuden rehtorin mukaan muutokset Suomen turvallisuusympäristössä ja globaali epävakaus ohjaavat Maanpuolustuskorkeakoulun painotuksia. Hän korostaa valmiutta, operatiivisia vaatimuksia ja sodankäynnin konkretiaa sellaisina tekijöinä, joihin tulee kiinnittää huomiota.

Kesänen kertoo, että MPKK:n tarkoitus on rakentaa Suomen turvallisuutta tutkimuksella ja opetuksella. Vaikka tehtävä ei ole helppo, hänen mukaansa Puolustusvoimilla on siihen maailmaan paras henkilökunta ja opiskelijajoukko.

– Kun Puolustusvoimat on ollut muutoksen edessä, katseet ovat kääntyneet Santahaminaan tuon muutoksen mahdollistamiseksi.

Puheessaan hän kiittää perhettään sekä edeltäjäänsä kenraalimajuri Mika Kalliomaata hänen koulua uudistavasta työstään.

Nuorissa tulevaisuus

Väistyvä rehtori, kenraalimajuri Mika Kalliomaa kertoo, että Maanpuolustuskorkeakoululla on poikkeuksellinen mahdollisuus varmistaa, että opetettu tieto, taito ja asenne vastaavat työelämän tarpeita laajan yhteistyön seurauksena.

Kalliomaalle on keskeistä, että sotatieteellinen tutkimus palvelee opetusta ja yhteiskuntaa.

Hän kiittää yhteistyöstä niin kenraali Jaakkolaa kuin yhteistyökumppaneita puolustushaarakouluista muihin korkeakouluihin. Samalla hän kiittelee työtovereitaan ja hyvästä työilmapiiristä.

Seremoniassa paikalla ollut Puolustusvoimain komentaja, kenraali Janne Jaakkola (keskellä) sai kiitosta yhteistoiminnasta MPKK:n rehtorin kanssa. Kuva: Sol Martin Jõemaa

Kenraalimajuri Kalliomaa aloittaa sotilasedustajana Natossa ja EU:ssa. Hän sanoo Ruotuväelle, että pitää rehtorin tehtävän päättymistä haikeana, mutta odottaa tulevaa tehtäväänsä innolla.

– Paljon kiinnostavaa asiaa tapahtuu myöskin Brysselissä.

Kalliomaa kertoo, että eräs MPKK:n lakisääteisistä tehtävistä on kasvattaa opiskelijat palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Hänelle upseerikasvatus on keskeinen osa sitä, että Puolustusvoimat kehittyy ajassa, sillä upseerit juurruttavat koulussa oppimaansa toimintakulttuuria laajemmin Puolustusvoimiin.

Kalliomaa on yksi pitkäaikaisimmista rehtoreista MPKK:n yli 30-vuotisessa historiassa. Hänelle jäi päällimmäisenä mieleen opiskelijat. Hän kertoo, että on ollut hienoa seurata nuorten upseerien kehitystä. Opiskelijoita hän kiittää sitoutumisesta ja motivaatiosta.

– Nuoret ovat meidän tulevaisuus.

Rehtorin kultaisen kääty hän antaa eteenpäin Kesäselle mielellään. Kalliomaan mukaan Maanpuolustuskorkeakoulu on jatkossakin hyvissä käsissä, eikä hän halua neuvoa työnsä jatkajaa.

– Kaukaloon ei huudella katsomosta.