Eversti evp. Martti J. Kari väläyttää uuden puolustusviraston perustamista

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus vietti 15-vuotissyntymäpäiviään juhlallisissa merkeissä Jyväskylässä. Tilaisuuden juhlapuhuja filosofian tohtori, eversti evp. Martti J. Kari ehdotti puheessaan uuden viraston perustamista Ruotsin jalanjälkiä seuraten.

Tilaisuuden juhlapuhuja filosofian tohtori, eversti evp. Martti J. Kari keskittyi puheessaan informaatiopsykologiseen sodankäyntiin. Karin mukaan Venäjä on tässä asiassa edelläkävijä, ollut jo vajaa sata vuotta, kun turvallisuuspalvelu KGB:n edeltäjään Tšekaan perustettiin disinformaatiotoimisto.

– Toimiston tehtävänä oli disinformaation levittäminen ja strateginen harhauttaminen. 

– Neuvostoliiton aikana KGB:n aktiivisten toimenpiteiden osasto, ns. A-osasto, kävi informaatiopsykologista sotaa länttä vastaan. Nykyään Venäjän tiedustelupalvelut jatkavat tätä sotaa, Kari huomauttaa.

Informaatiopsykologiseen sodankäyntiin KGB:n aikana kuului pääsääntöisesti Euroopan eri maiden vasemmistopuolueiden sekä rauhan- ja ympäristöliikkeiden ohjaaminen, rahoittaminen ja toimijoiden kouluttaminen omien etujen edistämiseksi. Nykyään Karin mukaan Kreml käyttää samaa kaavaa, mutta käyttää sen sijaan oikeistopopulisteja ja rokotedenialisteja aiheuttaakseen polarisaatiota.

– Viimeisin esimerkki vaikuttaja-agentista on Kroatian presidentti Zoran Milanovićin lausunto huhtikuulta. Milanović toivoi Kroatian parlamentin jättävän ratifioimatta Suomen Nato-hakemusta. Eli tätä tapahtuu jatkuvasti, Kari havainnollistaa.
 
Kun Milanovićin lausuntoa tutkittiin laajemmin, niin todettiin, että presidentin ja Venäjän ulkomaantiedustelupalvelun SVR:n operaatioupseerin välillä oli vahva side, Kari mainitsee puheessaan.

Kari ehdottaakin Ruotsin mallia informaatiopsykologista sodankäyntiä vastaan. Vuoden 2022 alussa Ruotsissa käynnistyi informaatiopsykologisen puolustusviraston toiminta, jonka tarkoituksena on turvata avoin ja demokraattinen yhteiskunta, vapaa mielipiteen muodostus, perusoikeudet ja viime kädessä maan itsenäisyys.

– Suomi on informaatiosodankäynnin kohteena, johtuen muun muassa siitä, että olemme osana Euroopan unionia asettaneet Venäjälle talouspakotteita ja tuemme Ukrainan taistelua vapaan Euroopan puolesta.

– Meidän tulee seurata Ruotsin mallia ja saada seuraavaan kevään 2023 hallitusohjelmaan mandaatti ja tehtävä selvittää onko meillä tarve perustaa psykologinen puolustusvirasto. Jos ja kun osoittautuu, että tarve on olemassa, tulee meidän perustaa vastaava virasto nopeammassa aikataulussa kuin Ruotsissa, Kari vaatii.

Johtamisjärjestelmäkeskuksen johtaja, kommodori Juha Ravanti on tyytyväinen keskuksen korkeaan osaamistasoon. Kuva: Emilia Mensalo

Positiivista kehitystä vuosien saatossa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen (PVJJK) varhainen taipale ulottuu jo vuoteen 2005, kun maanpuolustusalueiden johtamisjärjestelmäosastot, Puolustusvoimien tietotekniikkalaitos ja tietotekniikkakeskukset sekä niiden henkilöstö koottiin saman katon alle. Samalla hallinnolliseen tietojenkäsittelyyn liittyvä palvelutuotanto ja kehitystoiminta keskitettiin samaisen katon alle.

– Keskuksen perustamiselle oli aikanaan vahvat perusteet ja selkeät tavoitteet, Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskuksen johtaja, kommodori Juha Ravanti evästää avauspuheessaan.  

Ravanti toteaa, että keskuksen perustamisen aikaan vuoden 2007 alussa keskuksen henkilöstömäärä oli noin 800 henkilöä, ja toimialalle ominaisesti uudella keskuksella ei ollut varsinaista käynnistysvaihetta, vaan monia asioita opeteltiin lennosta, mutta toiminta kuitenkin kehittyi.

Puolustusvoimauudistuksen aikoihin vuonna 2015 johtamisjärjestelmäkeskuksen pääprosesseja siirrettiin samana vuonna perustetuille Puolustusvoimien logistiikkalaitokselle ja Puolustusvoimien palvelukeskukselle. Samalla keskuksen yhteistyökuviot ja toiminnan painotus muuttuivat.

– Samaan aikaan keskuksen sisäiset toiminnat muuttuivat, kun keskusjohtoisuutta lisättiin merkittävästi. Tukitoiminnot ja suunnittelu keskitettiin keskuksen esikuntaan ja samalla alueellisten johtamisjärjestelmäkeskusten toiminta painottui enemmän tehtävien toteuttamiseen, Ravanti havainnollistaa. 

Myös kyberpuolustus on yksi osa johtamisjärjestelmäkeskuksen toimintaa, jota on rakennettu määrätietoisesti. Ravanti kertoo, että henkilöstöä ja rahoitusta on kohdennettu merkittävästi kyberpuolustukseen, vaikka kehitysohjelma on vielä kesken.

– Nyt voidaan todeta, että kehitystyötä on tehty oikeaan suuntaan. Puolustusvoimat on yhdessä kumppaneiden kanssa suoriutunut erinomaisesti erilaisissa kyberalan harjoituksissa ja tapahtumissa.

– Etenkin voitot tämän vuoden EDA MilCERT ja Locked Shields -harjoituksissa ovat sellaisia saavutuksia, jotka antavat uskoa jatkuvaan kehitykseen, ja joista on syytä olla ylpeä, Ravanti hehkuttaa.