Eurooppa, Suomi ja teknologian globaali kylmä sota

Hämeen liiton ja Ylen järjestämä Tulevaisuusfoorumi käsitteli aiheenaan 'teknologian kylmää sotaa' Yhdysvaltojen ja Kiinan välillä, ja sen tuomia haasteita Euroopalle ja Suomelle.

Suorana lähetyksenä esitetyn paneelin pisti käyntiin eurooppaministeri Tytti Tuppurainen. Etukäteen nauhoitetulla viestillään hän painotti teknologiasodan vaikutuksen Eurooppaan olevan kiistaton, sen olleen nähtävissä maailmanpolitiikassa jo pidemmän aikaa.

Tuppurainen nosti esille maailman kahtiajaon Yhdysvaltojen ja Kiinan välille teknologian sekä talouden saralla.

– Kehitys on EU:n kannalta huolestuttavaa. Emme halua olla teknologiasodan, emmekä minkään muun sodan osapuolia. Jos maailma halkeaa kahtia, Eurooppa putoaa railoon, Tuppurainen varoittaa.

Paneeliin osallistui myös Puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö Esa Pulkkinen. Hän kertoo, kuinka teknologinen kehitys ja globalisaatio ovat jo muuttaneet yhteiskuntaa, ja kiihdyttänyt globalisaatiota.

– Mielenkiintoiseksi tämän kehityksen sotilaallisesta näkökulmasta tekee se, että tutkimus- ja kehitystyön kärjessä kulkevat yritysmaailma ja yksityinen sektori, eivät sotilaat ja puolustusteollisuus, Pulkkinen selittää.

Hän painottaa uuden teknologian merkitystä, mainiten erityisesti tekoälyn, 5G-verkot ja nanoteknologian, ja kuinka ne tukevat sotilaallisten voimavarojen ja asejärjestelmien kehittämistä.

Pulkkisen mukaan Euroopan unioni vastaa Yhdysvaltojen ja Kiinan esittämään haasteeseen edistämällä digitalisaatiota. Hän mainitsee sen olevan yksi unionin kärkitavoitteista, ja kuinka tulevasta seitsemän vuoden budjetista sille annetaan suoraa tukea yli 100 miljardia euroa.

– Myös puolustusyhteistyötä on syvennetty merkittävästi viimeisten vuosien aikana. Minun mielestäni Eurooppa on herännyt, Pulkkinen sanoo.

– Mitä vahvempia toimijoita Eurooppa ja EU ovat, sen parempi ja turvallisempi on Suomen asema.