Euroopan turvallisuusjärjestyksen murros: "Venäjä on halukas ottamaan suuria sotilaallisia ja poliittisia riskejä"
Venäjän uhka tiivistää eurooppalaisten liittolaisten yhteistyötä. Venäjän uhkaan voi vastata kasvattamalla omaa ammustuotantoa ja turvaamalla Ukrainan tuen.
– Venäjä haluaa Euroopan turvallisuusjärjestyksen perustuvan vahvimman oikeuteen, Ruotsin puolustusministeri Pål Jonson huomioi.
Jonson huomauttaa, että Venäjä yritti estää joulukuussa 2021 Suomen ja Ruotsin mahdollisuuden liittyä Natoon. Venäjä pyrkii ulkopolitiikassaan suurvaltojen kahdenvälisiin sopimuksiin, jotka heikentäisivät pienten valtioiden vaikutusvaltaa. Ulkosuhteissa pieniin valtioihin Venäjä on valmis käyttämään vipuvartenaan taloudellisia ja sotilaallisia keinoja.
– Venäjä on halukas ottamaan suuria sotilaallisia ja poliittisia riskejä, Jonson sanoo.
Jonson arvioi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan on suurin muutos Euroopan turvallisuusjärjestyksessä sitten toisen maailmansodan. Venäjän aggressio ei kuitenkaan rajoitu pelkästään Ukrainaan.
– Venäjä on valmis käyttämään hybridisodankäynnin keinoja myös Ruotsia ja Suomea vastaan, Jonson sanoo.
Tiiviimpi yhteistyö vastaus Venäjän uhkaan
Iso-Britannian Ruotsin-suurlähettiläs Judith Gough nosti puheessaan esiin Joint Expeditionary Forcen (JEF) merkityksen Euroopan turvallisuudelle Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
– Viimeisen vuoden aikana JEF on järjestänyt yhteensä 88 aktiviteettia, Gough huomioi.
Kyseessä on Iso-Britannian johtama yhteistyöelin, joka kykenee toimimaan yhdessä kriisitilanteessa. Suomi on JEF:in jäsen yhdessä yhdeksän muun valtion kanssa. JEF:in toiminta-alue on Itämeri ja Pohjois-Eurooppa.
– Joint Expeditionary Force on tärkeä Natoa täydentävä yhteenliittymä, Gough huomauttaa.
Gough arvioi, että lännen vastaus Venäjän toimiin on yllättänyt presidentti Vladimir Putinin. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on kääntänyt Euroopan puolustusmenot voimakkaaseen kasvuun ja johtanut Suomen sekä Ruotsin Nato-jäsenyyteen, Gough huomauttaa.
– Lännen tuki Ukrainalle on ensisijaisen tärkeää, Gough muistuttaa.
Gough toivoo, että diplomatiassa ja julkisessa keskustelussa ei keskitytä liikaa lännen yhtenäisyyden arviointiin Ukrainan tukemisessa. Hän peräänkuuluttaa globaalia vaikuttamista Ukrainan tuen laajentamiselle.
– Meidän täytyy vakuuttaa valtiot ympäri maailman Venäjän vaarallisuudesta, Gough arvioi.
Euroopan ammustuotanto käyntiin
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra totesi, että Venäjän kyky jatkaa sotatoimia ei ole heikentymässä.
– Venäjällä ei ole ammukset loppumassa ja Venäjä on kyennyt kasvattamaan ammustuotantoaan, Kopra sanoi.
Kopra huomauttaa, että yksi keino vastata Venäjän uhkaan on nostaa Euroopan ammustuotanto Venäjän tasoa vastaavaksi. Ammustuotannon kasvattaminen lähettäisi selkeän viestin Kremliin, Kopra arvioi.
– Valtioiden interventio ammustuotannon tukemiseen on tarpeen, Kopra sanoo.
Myös puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, keskustan kansanedustaja Mikko Savola painottaa nopeita toimenpiteitä ammustuotannon kasvattamiseksi.
– Vaikka nyt tehtäisiin päätös, niin murkulaa tulee linjaston päästä ulos kahden vuoden kuluttua, Savola huomauttaa.
Hanakäräjät on Hanasaaren suomalais-ruotsalaisen kulttuurikeskuksen vuosittain toistuva puolustus- ja turvallisuuspoliittinen foorumi. Hanakäräjät järjestettiin Espoon Hanasaaressa 21. marraskuuta.
