Euroopan parlamentissa ei ole yhtenäistä visiota tulevaisuudesta mutta tositilanteessa toimintakykyä löytyy
Euroopan sisäinen yhtenäisyys vaikuttaa siihen, millaisen roolin unioni voi ottaa maailmalla.
Muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne on vaikuttanut käsitykseen Euroopan unionin yhtenäisyydestä, mutta yhteistyö EU:n sisällä on juuri siksi entistä tärkeämpää.
Suomen pysyvän edustuston päällikkö Markku Keinänen painottaa, että yhteisen näkemyksen puute on vaarallista ympäristössä, jossa tällä hetkellä elämme.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempana tutkijana työskentelevä Tuomas Iso-Markku puolestaan alleviivaa yhtenäisyyden merkitystä tuomalla esille, että unionin tulevaisuuden skenaarioiden kannalta keskeistä on se, kuinka yhtenäisestä tai jakautuneesta unionista puhutaan.
Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssin EU-nuorisodelegaatti Emilia Uljas huomauttaa, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai suomalaiset pohtimaan Euroopan unionin yhtenäisyyden merkitystä.
– Venäjän kauhea hyökkäyssota Ukrainassa herätti monia meistä siihen, että emme pärjää yksin, Uljas toteaa.
Emilia Uljaksen mielestä yhtenäinen EU voisi käyttää valtaansa perusarvojensa edistämiseen maailmalla. Kuva: Elias Harinen
Pakon edessä yhtenäinen
Vaikka yhtenäisyys on tärkeää tässä tilanteessa ja tulevaisuuden kannalta, sen saavuttamiseen on EU:ssa vielä paljon matkaa. Europarlamentaarikko Li Andersson (The Left, vas.) toteaa, että vaikka Euroopan parlamentin ensimmäisen täysistuntoviikon aikana Ukrainan tilanteen vakavuus hallitsi keskusteluja, ei parlamentissa muuten olla yksimielisiä.
– Vaalien jälkeinen tilanne Euroopan parlamentissa on sellainen, että mitään kovin yhtenäistä tulevaisuuden visiota ei ole ollut havaittavissa parlamentin keskustelujen perusteella, Andersson selittää.
Toisaalta Euroopan parlamentilla ja unionilla on kyky toimia yhtenäisesti silloin, kun tilanne sitä vaatii. Esimerkkinä edustuston päällikkö Markku Keinänen mainitsee jäsenmaiden nopean toiminnan Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
– Oli häkellyttävää olla mukana, kun ensimmäiset pakotteet sovittiin. Yhden viikonlopun aikana pystyttiin tekemään todella isoja päätöksiä, muun muassa Venäjän keskuspankin varojen jäädyttäminen. Jos on oikeasti tiukka paikka, niin ratkaisu puristetaan ja selvitään, Keinänen tiivistää.
Mikä on unionin globaali asema?
Euroopan sisäinen yhtenäisyys vaikuttaa myös siihen, minkälaisen aseman unioni voi ottaa maailmalla. Keinänen painottaa, että kysymys on loppujen lopuksi siitä, kuinka paljon valtaa unionille halutaan antaa, pitäisikö EU:n pyrkiä supervallaksi ja miten unioni asemoituu suhteessa globaaliin länteen, itään ja etelään.
– EU:n pitäisi tarttua tähän globaaliin rooliin. Vahva toimintamme sisämarkkinoilla tuo ulkoista uskottavuutta, minkä vuoksi meidän pitäisi kyetä olemaan vakuuttavampi toimija maailmalla, Keinänen pohtii.
Yhteinen uhkakuva-ajattelu on Keinäsen mukaan tärkeää ja meidän tulisi Euroopassa varautua myös sellaisiin tilanteisiin, joissa Yhdysvaltain huomio kiinnittyy toisaalle.
Li Andersson korostaa niin ikään tarvetta pohtia kysymystä Euroopan ja muun maailman suhteesta. Hän tuo esille, että usein ajatellaan muutosten lähtevän Euroopasta, vaikka olennaista olisi hahmottaa, mitä tapahtuu Euroopan ulkopuolella.
– Meidän tulisi ottaa kantaa siihen, kiinnostavatko nämä Euroopan ympärillä tapahtuvat asiat meitä vai eivät ja minkälaista roolia EU haluaa ottaa suhteessa globaaliin etelään, Andersson kuvaa.
EU-nuorisodelegaatti Emilia Uljaksen kanta kysymykseen on selvä. Hänen mukaansa EU:lla on potentiaalia nousta todelliseksi maailmanpoliittiseksi pelaajaksi, joka voi käyttää valtaansa demokratian ja ihmisoikeuksien edistämiseen maailmalla. Tämä kytkeytyy kysymykseen Euroopan yhtenäisyydestä.
– Yhtenäisyyskeskustelussa on pitkälti kyse siitä, halutaanko reagoida ja mukautua muun maailman tuuliin vai halutaanko itse olla tekemässä toimia, jotka vaikuttavat tulevaisuuteen. Meidän voima on siinä, että ollaan yhtenäinen Euroopan unioni, Uljas toteaa.
Euroopan Unionin yhtenäisyydestä keskusteltiin Eurooppa foorumilla järjestetyssä Sitran ja Ulkopoliittisen instituutin tilaisuudessa Euroopan tulevaisuus – EU-politiikan kova ydin vai alaviite? 29.8.2024.