Petteri Orpo: "EU:n on arvioitava, miten merkittävä sotilaallinen uhka voisi vaikuttaa meihin"

Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen haluaa, että unioni ottaa Suomelta ja Ruotsilta mallia kokonaisturvallisuudessa.

Olette aina olleet edelläkävijöitä kriisivalmiudessa, totesi Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen suomalaisille ja ruotsalaisille kuulijoilleen.

– Venäjän läheisyys on saanut teidät kehittämään ainutlaatuisen kansallisen turvallisuuden konseptin.

Videotervehdyksessään von der Leyen kehui kokonaisturvallisuuden mallia, joka perustuu voimakkaaseen ajatukseen siitä, että jokainen on vastuussa yhteisestä turvallisuudesta ja että varautuminen estää pahimmat uhkat ennen niiden toteutumista. 

Euroopan unionilla on opittavaa Suomelta ja Ruotsilta erityisesti nyt, kun Euroopan kohtaamien uhkien kirjo on laajempi kuin koskaan aiemmin.

– Aseellisen hyökkäyksen uhka jäsenvaltiota vastaan ei ole ollut näin suuri sitten kylmän sodan päättymisen.

Ukrainan sodan lisäksi uhkakuvia ovat muun muassa disinformaatio, maahanmuuttajien välineellistäminen, kyberhyökkäykset sekä toimitusketjujen häiriöt.

Näiden riskien keskellä valmius on nostettava kaiken keskiöön. Uusi komissio valmistelee varautumisstrategian, joka tarkastelee kaikkia politikkasektoreita. 

– Meidän on laajennettava puolustusteollisuuttamme, mikä edellyttää aitoja puolustuksen sisämarkkinoita. 

Eurooppalaisilla PK-yrityksillä tulee olla vahvempi rooli toimitusketjuissa ja meidän pitää lisätä kykyämme tuottaa niin huipputeknologiaa kuin suurivolyymisia tuotteita, kuten ampumatarvikkeita, von der Leyen totesi.

Euroopan unioni sai alkunsa turvallisuusprojektina ja nyt on von der Leyenin mukaan aika palata juurille. 

– Maailmamme on nyt vaarallisempi kuin sukupolviin. 

Jan Joel Andersson (vas.), Per Bolinder ja Teija Tiilikainen keskustelivat EU:n jäsenmaiden yhteistyöstä turvallisuuspolitiikassa ja varautumisessa. Kuva: Amos Kautto

Suomen ja Ruotsin yhteistyö tiiviimpää kuin koskaan

Puolustus, kokonaisvaltainen turvallisuus ja strateginen kilpailukyky ovat Euroopan unionin prioriteetteja nyt ja lähitulevaisuudessa, pääministeri Petteri Orpo totesi.  

Orpo painotti, että unionin tulee jatkaa Ukrainan tukemista ja panostaa strategiseen kilpailukykyyn, sillä vahva talous on turvallisuuden kulmakivi. 

Kuten von der Leyen, hän korosti koko hallinnon ja yhteiskunnan merkitystä valmiudessa.  

– Meidän on määriteltävä hallinnon ja yhteiskunnan elintärkeät toiminnot EU-tasolla. 

Lisäksi on selvennettävä EU:n rooli ulkoiseen aseelliseen hyökkäykseen varautumisessa ja vastaamisessa.

– EU:n täytyy olla valmis tekemään päätöksiä ja reagoimaan tehokkaasti kriisiaikoina. 

Orpo korosti, että Suomi edistää jatkossakin tätä politiikan osa-aluetta EU:ssa ja arvostaa Ruotsin tukea tässä työssä. 

– Suomen ja Ruotsin yhteistyö on nyt tiiviimpää kuin koskaan aikaisemmin, Orpo kuvasi. 

Ruotsin puolustusministeriön väestönsuojelupolitiikan johtaja Per Bolinder kiitti Suomea siitä, että maa on edistänyt varautumista Euroopan unionissa. 

– Suomella on ollut selkeä johtava rooli tämän työn edistämisessä, jota Ruotsi on vahvasti tukenut, Bolinder kuvaili. 

Hanaholmen-aloite on monialainen kriisivalmiusohjelma, jonka tavoitteena on vahvistaa siviilipuolen kriisinhallintakykyä Ruotsissa ja Suomessa ja edistää maiden välistä yhteistyötä. Ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus Hanasaari toteuttaa ohjelman Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun (Försvarshögskolan) ja Suomen turvallisuuskomitean kanssa. Ohjelmaan kuuluva korkean tason foorumi järjestettiin 12.11.2024.