Euroopan unionin puolustusyhteistyössä on otettu kuluvan vuoden aikana merkittäviä askeleita eteenpäin. Euroopan unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alivaliokunnassa istuvan europarlamentaarikko Eero Heinäluoman mukaan Euroopan puolustusyhteistyö on nouseva trendi ja sen syventämiseen on yhä enemmän mielenkiintoa jäsenmaiden parissa. Syy siihen on hänen mukaansa selvä.
– Sysäyksen tiivistetylle puolustusyhteistyölle on antanut Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan. Se on luonut kiistattoman motivaatioperustan sille, että Eurooppaan tarvitaan enemmän eurooppalaista puolustusyhteistyötä. Arvioni mukaan parlamentista lähes 90% on tätä mieltä, Heinäluoma kertoo.
Heinäluoman mukaan puolustusyhteistyötä on viety askel kerrallaan eteenpäin runsaan kahdenkymmen vuoden aikana, mutta erityisesti kuluvaa parlamentin istuntokautta on leimannut EU:n yhteinen puolustus ja kiinnostus sitä kohtaan on kasvanut.
– Poliittinen hyväksyntä puolustusyhteistyötä kohtaan on selvästi laajentunut ja keskustelu on ollut parlamentissa rakentavaa. Tämä on ehdottomasti tämän vaalikauden erikoismerkki, Heinäluoma paljastaa.
Euroopan unionin komissio esitteli alkuvuodesta uuden puolustusyhteistyön kehittämiseen tarkoitetun rahaston seuraavalle kahdelle vuodelle. Rahaston koko on noin 500 miljoonaa euroa ja sen tarkoituksena on helpottaa jäsenmaiden puolustustarvikkeiden hankintoja.
– Rahaston käsittely parlamentissa etenee hitaasti, mutta sen on määrä tulla käsittelyyn vielä tämän syksyn aikana. Parlamentissa on sille kuulemani mukaan erittäin vahva tuki, Heinäluoma vakuuttaa.
Heinäluoman mukaan rahasto on erittäin järkevä, sillä yhteisillä hankkeilla voidaan saada aikaan säästöjä hallinnointikuluissa sekä löytää uusia oivalluksia suorituskykyjen kehittämiseen.
Rahaston käyttöön liittyy muutamia ehtoja, jotka jäsenmaiden pitää täyttää halutessaan käyttää siihen liitettyjä varoja. Hankkeiden toteuttajana on oltava vähintään kolme jäsenmaata ja hankkeiden tulee olla kiireellisiä. Muuten hankkeiden sisältöä ei rajoiteta millään tavalla.
– Ideana on se, että kaikki hankkeet ovat jäsenmaista itsestään kiinni. Hankkeet voivat olla esimerkiksi tiedusteluun liittyviä laitehankintoja tai aseistuksen kehittämistä jonkin tietyn alueen tarpeiden mukaan. Mitään ei siis ole mitään suljettu pois, Heinäluoma selventää.
Yksi rahaston keskeisistä tavoitteista on eurooppalaisen puolustusteollisuuden tukeminen, mikä liittyy ennen kaikkea Euroopan huoltovarmuuden turvaamiseen.
– Kysymys on se, miltä osin EU nojaa eurooppalaiseen puolustusteollisuuteen ja missä määrin turvaudutaan Yhdysvaltain apuun. Kysymys on todella jännitteinen EU-maiden välillä.
– Erityisesti Ranska on kärkijoukossa halunnut, että hankkeita kehitetään eurooppalaisella tasolla, jotta ei päädytä sellaiseen tilanteeseen, että kaikki tuotanto tapahtuu Yhdysvalloissa. Jännite näkyy etenkin isommissa hankinnoissa, kuten hävittäjä- tai ohjuspuolustushankkeissa, Heinäluoma kertoo.
Käytännön toteutus on erittäin vaikeaa, sillä jokaisella maalla on omat tarpeensa ja tapansa toimia.
– Viimeisen 20 vuoden aikana asiasta on neuvoteltu ja esimerkiksi puolustushankintoja on pyritty avaamaan eurooppalaiselle kilpailulle. Keskustelu asiasta on mennyt eteenpäin ja jatkuu varmasti tulevina vuosina, Heinäluoma kertoo.
Heinäluoma kiittelee EU:n yhtenäistä tukea Ukrainalle. Hänen mukaansa syksyllä Ukrainalle suunnitellaan varmasti uutta apupakettia. Kuva: Leevi Karasti
Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on puhuttanut Euroopan päättäjien piireissä paljon. Maat ovat saaneet erityisesti EU-parlamentilta paljon sympatioita. Parlamentti esimerkiksi tuomitsi Turkin toimet maiden jäsenyyden hyväksymisen viivyttelemiseksi.
– Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä ei ole nähty EU:n puolustusyhteistyötä heikentävä asiana vaan päinvastoin, sillä se helpottaa Naton ja EU:n keskinäistä yhteistyötä. Nykyään, kun EU tekee jotain itse, sitä ei samalla tavalla mielletä uhaksi Natolle kuin vielä kymmenen vuotta sitten, Heinäluoma kertoo.
EU:n ja Naton välinen yhteistyö onkin nykyään todella mutkatonta, eikä siinä ole paljoa jännitteitä. Heinäluoman mukaan EU:lla ja Natolla on sopimukset siitä, millä tasoilla ne toimivat, jotta päällekkäisyyksiltä vältyttäisiin.
– EU ei toteuta sotilaallista puolustussuunnittelua, sillä se on Naton tehtävä. Kriisinhallintapuolella sekä suorituskykyjen kehittämisessä EU taas on hyvin aktiivinen. EU:n ja Naton hankkeista puhutaan järjestöjen kesken nykyään todella avoimesti eikä mitään isoja salaisuuksia ole, Heinäluoma selventää.
Puolustusyhteistyön tulevaisuuden käänteisiin Heinäluoma suhtautuu hyvin toiveikkain mielin ja väläyttää mahdollista jäsenmaiden puolustusministerien oman neuvoston perustamista koordinoimaan EU:n puolustukseen liittyviä asioita.
– Olen varma, että jossain vaiheessa myös EU-maiden puolustusministereille tulee oma neuvosto. En usko, että vielä tällä parlamenttikaudella, mutta pidän mahdollisena, että jo seuraavalla kaudella paine tähän kasvaa. Sen perustaminen tulee olemaan henkisessä mielessä merkittävä askel eteenpäin, Heinäluoma tuumaa.
– Täysin varma asia on, että puolustusyhteistyö vahvistuu tästä eteenpäin, eikä askelia taaksepäin oteta, Heinäluoma arvioi.
