EU:n taisteluosastoille haetaan vihdoin rahoitusta

Yli kymmenen vuotta valmiudessa olleet EU:n taisteluosastot ovat vihdoin saamassa rahoitusta. EU:n komissio esittää 10,5 miljardin euron "rauhanrahastoa" unionin seuraavalle seitsemän vuoden rahoituskaudelle.

Euroopan unionilla on ollut vuodesta 2007 alkaen valmiudessa samanaikaisesti kaksi taisteluosastoa. Kunkin taisteluosaston valmiusvuoro kestää puoli vuotta, ja valmiusvuoron aikana taisteluosaston pitäisi päästä kohteeseensa 10 päivän kuluessa päätöksestä.

Suomi on osallistunut valmiusvuoroihin kuusi kertaa. Suomi osallistuu myös Saksan johtamaan taisteluosastoon vuoden 2020 jälkimmäisellä puoliskolla.

Taisteluosastoja ei ole käytetty kuitenkaan kertaakaan. EU:n sotilasesikunnan päällikkö, kenraaliluutnantti Esa Pulkkinen sanoi SuomiAreenan EU-puolustuskeskustelussa heinäkuun puolivälissä Porissa, että syitä löytyy niin poliittisesta tahdosta kuin rahoituksestakin.

– Valmiudessa oleva taisteluosasto, jota ei kuitenkaan voida käyttää, ei ole hyvä turvallisuuden takaaja, Pulkkinen sanoi.

Myös EU-komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen totesi SuomiAreenan keskustelussa, että yksi syy taisteluosastojen käyttämättä jättämiseen on ollut se, että ei ole pääsy sopuun niiden rahoittamisesta. Siksi komission korkea edustaja Federica Mogherini esitti kesäkuun puolessa välissä uutta, EU-budjetin ulkopuolista rahastoa.

– EU ei voi sääntöjen mukaan rahoittaa sotilaallisia operaatioita budjetista. Mikäli jäsenmaat hyväksyvät tämän rahaston, ne maksavat oman kansantaloutensa suhteessa rahaa, ja sitä voisi käyttää taisteluosastojen rahoittamiseen, Katainen sanoi Ruotuväelle.

Euroopan rauhanrahastoksi (European Peace Facility, EPF) nimetty rahoitusväline korvaisi nykyisen Athena-järjestelmän, josta rahoitetaan tällä hetkellä kuutta EU:n sotilasoperaatiota, muun muassa operaatioita Malissa ja Somaliassa, joissa on mukana myös suomalaisia sotilaita. Athena-rahoituksen osuus on ollut kuitenkin vain 5–10 prosenttia operaatioiden kokonaisrahoituksesta eli esimerkiksi vuonna 2017 noin 60 miljoonaa euroa, josta Suomen osuus oli vajaat 1,5 prosenttia. Loput kulut hoidetaan kansallisesti.

Rahasto korvaisi myös Afrikan rauhanrahaston, josta nyt tuetaan afrikkalaisten johtamia rauhanoperaatioita. Jatkossa rahoitusta voitaisiin antaa myös muille kuin afrikkalaisten johtamille operaatioille.

Rauhanrahaston varoilla voidaan myös kehittää EU:n kumppaneiden sotilaallisia valmiuksia sekä hoitaa koulutusta, tarvikkeita ja tarvittavaa infrastruktuuria.

EU-komission ehdotuksen mukaan Euroopan rauhanrahasto yksinkertaistaisi ja tehostaisi aiempia rahoitusjärjestelyjä. Sen kautta rahoitettavista toimista päättäisi EU:n neuvosto eli jäsenmaiden ministerit tai poliittisten ja turvallisuusasioiden komitea yksimielisesti. Suomea EU-budjetin ulkopuolisuus epäilyttää, sillä Suomi on monen muun jäsenmaan ohella katsonut, että sotilaallisia ja puolustuksellisia toimia voidaan rahoittaa budjetin sisältä, päinvastoin kuin komissio tulkitsee.

Erityisasiantuntija Meiju Keksi Suomen EU-edustustosta arvioi, että rauhanrahaston poliittisista suuntaviivoista päästään keskustelemaan syksyn aikana ja yksityiskohdista lähempänä vuodenvaihdetta ja sen jälkeen. Asia liittyy laajempaan EU:n rahoituskehykseen, josta komissio antoi esityksen kesäkuussa, ja josta neuvottelut voivat kestää pitkäänkin.

EU:n jäsenmaat käyttivät vuonna 2015 puolustusmenoihin hieman yli 200 miljardia euroa. Sotilasmenot olivat Yhdysvaltojen jälkeen maailman toiseksi suurimmat. Varojen käyttöä on kuitenkin pidetty tehottomana, minkä takia EU:n komissio esitteli vuoden 2016 lopulla Euroopan puolustusalan toimintasuunnitelman. Kenraali Pulkkinen korosti SuomiAreenassa, että kyse ei ole missään tapauksessa EU:n armeijan luomisesta.

EU-maissa puolustustutkimukseen käytetään vain alle prosentti puolustusmenoista. Komissio esittääkin Euroopan puolustusrahastoon seuraavalle seitsenvuotiskaudelle 13 miljardia euroa, jota käytettäisiin tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Pysyvä rakenteellinen yhteistyö PRY taas merkitsee, että halukkaat jäsenmaat voivat tehdä syvempää yhteistyötä esimerkiksi kriisinhallinnassa tai joiden suorituskykyjen kehittämisessä tai hankkimisessa.

Komissaari Katainen korosti SuomiAreenassa ennen kaikkea kyberpuolustuskyvyn kehittämistä.

– Itsenäisyyden voi menettää ilman, että laukaustakaan ammutaan. Jos rahoituslaitokset eivät ole enää toimintakykyisiä tai omassa hallinnassa, jos tietoverkot ovat kaatuneet tai sähkö ei kulje, niin silloin suvereeni valtio ei ole enää suvereeni, Katainen sanoi.

Katainen mainitsi myös kolmansista maista tulevien investointien vaikutuksen turvallisuuteen. Eurooppa tarvitsee investointeja, mutta esimerkiksi sähköverkkoja ei pitäisi päästää unionin ulkopuoliseen omistukseen.