Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Peetu Oksanen

Reserviläisten laaja ampumatoiminta on tärkeää ampumataidon ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Reserviläiset ampuvat vuodessa noin 5-8 miljoonaa laukausta.

EU:n lyijyammuskielto vaikuttaisi reserviläisten ja erikoisjoukkojen ampumakoulutukseen

Aurora Kuusisto

Reserviupseeriliitto on huolissaan EU-komission lyijyhaulien ja lyijyammusten rajoitusesityksistä, sillä vaihtoehtoiset ammukset ovat hintavia ja ongelmallisia.

EU:n komissio on esittänyt lyijyhaulien käytön rajoittamista ja ehdotus on siirtynyt Euroopan parlamentille ja neuvostolle tarkastusmenettelyä varten. Toisessa käsittelyvaiheessa komissio esittää kaikkien yli prosentin lyijyä sisältävien patruunoiden täyskieltoa. Käyttökielto vaikuttaisi merkittävästi ampumatoimintaan ja reserviläisten maanpuolustusvalmiuteen. 

Lyijyhauleja käytetään erityisesti sovelletussa reserviläisammunnassa ja mahdollinen toisen vaiheen lyijyn totaalikielto ammuksissa olisi kohtalokasta reserviläisten ampumatoiminnalle.

Reserviupseeriliiton puheenjohtajan, Aaro Mäkelän mukaan pelkästään lyijyhaulikielto vaikuttaa negatiivisesti reserviläisammuntoihin, mutta mikäli kielto laajenisi myös luotiammuksiin, vaikutukset olisivat kohtalokkaita kaikelle reserviläisten ampumatoiminnalle.

Kiellolla voi olla vaikutuksia myös varusmiesten ampumatoimintaan. 

– Jos kielto koskisi myös puolustusvoimien ampumaratoja, jo lyijyhaulikielto saattaa vaikuttaa ainakin tiettyjen erikoisjoukkojen ampumakoulutukseen, Mäkelä kertoo.

Reserviupseeriliitto esittää lyijyhauli- ja tulevan esitysvaiheen lyijyammuskiellolle vähimmäismuutostarpeita, joista maanpuolustukselle tärkeimpänä Mäkelä pitää Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sekä reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen ampumatoiminnan rajaamista kiellon ulkopuolelle. 

– Perusteltua on myös odottaa, että ampumatoiminta ympäristöluvan omaavilla ampumaradoilla rajataan lyijyhauli- ja lyijyammusrajoitusten ulkopuolelle. Lyijyn käytöstä ei ole havaittu haittavaikutuksia ympäristöluvan alaisilla ampumaradoilla, Mäkelä toteaa.

Jos lyijyhaulit kielletään, korvaavia vaihtoehtoja löytyy esimerkiksi teräksestä, volframista, vismutista, tinasta ja sinkistä, mutta niiden hankaluutena on korkeampi hinta. Vastaavasti korkeahintaisia materiaalivaihtoehtoja löytyy myös lyijyammuksille.

– Hinnan lisäksi nämä materiaalit voivat aiheuttaa ongelmia muun muassa lyhentämällä aseiden käyttöikää. Haittoihin kuuluu myös heikompi ampumatarkkuus ja vaarallisemmat kimmokkeet. 

Lyijyhaulien käyttö on Suomessa ollut kiellettyä vesilintujen metsästyksessä vuodesta 1996 alkaen ja Mäkelän mukaan sille on olemassa hyvät perustelut. 

– Suunnitellun kiellon kautta on nähtävästi pyritty vähentämään lyijyn negatiivisia vaikutuksia, eritoten lyijyn päätymistä luontoon ja eläinkunnan ravintoketjuun.

Suomessa reserviläisten, kilpa-ammunnan, metsästyksen ja muun ampumaharjoittelun kokonaisuudessa valtaosa harjoittelusta tapahtuu lyijyn talteenoton sisältävillä ja ympäristöluvan omaavilla ampumaradoilla, joilla lyijyn haittavaikutukset ovat minimoidut. Kuitenkin laajempi lyijyhaulien ja -ammusten kielto ei ole Mäkelän mukaan vahvasti perusteltavissa, eikä sillä muutenkaan saavutettaisi suurempia yhteiskunnallisia hyötyjä.

– Kannatamme vähittäistä siirtymistä kohti entistä ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja välineistön kehittymisen mukaisesti, Mäkelä summaa.