"EU:lla ei vieläkään ole yhtä puhelinnumeroa, mutta kukaan ei jätä soittamatta"
Euroopan komission rooli puolustuspolitiikassa on kehittynyt kuluneella kaudella.
Pian työnsä lopettavan Euroopan komission viisivuotiskaudella nähdyt kriisit ovat saaneet Euroopan seisomaan vahvemmin omilla jaloillaan, sanoo Euroopan komission jäsen Jutta Urpilainen.
– EU:ssa on havahduttu siihen, että olemme olleet liian riippuvaisia Venäjästä ja Kiinasta.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan avasi EU:n silmät ja ohjasi pitämään huolen siitä, että emme ole liiaksi yhden toimijan varassa.
Viiden vuoden ajan unionin kansainvälisistä kumppanuuksista vastaava komissaarina työskennellyt Urpilainen korostaa laajan kansainvälisen yhteistyön merkitystä.
– Esimerkiksi jos Yhdysvalloissa vaihtuu valta marraskuussa, se ei laita EU:ta polvilleen, vaan selviämme siitä, koska meillä on laaja kumppaniverkosto.
Urpilainen painottaa, että komission rooli kansainvälisenä toimijana on korostunut kuluneella kaudella.
– Euroopalla ei ehkä edelleenkään ole yhtä puhelinnumeroa, johon kolmannet maat voisivat soittaa, mutta kukaan ei jätä meille soittamatta, Urpilainen summaa.
Askelia kohti yhteistä puolustusta
Komission globaalin aseman lisäksi muutosta on tapahtunut puolustuksen saralla. Perinteisesti Euroopan unionissa jäsenvaltiot ovat halunneet pitää puolustusyhteistyön vahvasti omissa käsissään.
Kuitenkin viimeisten kymmenen ja erityisesti viiden vuoden aikana komission asema näissä kysymyksissä on voimistunut, analysoi Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku.
Tuomas Iso-Markku tuo esille, että puolustuskomissaarin tehtävä on askel eteenpäin EU:n puolustusyhteistyössä. Kuva: Amos Kautto
Tutkijan mukaan komissio on hivuttautunut puolustuspolitiikkaan muun muassa suorituskykyhankkeiden ja puolustustutkimuksen rahoittamisen sekä yhteishankintojen edistämisen kautta.
– Ehkä merkittävintä on se, että vuonna 2024 ei enää herätä mitään merkittävää vastarintaa jäsenvaltioiden keskuudessa, että komissioon luodaan puolustus- ja avaruusasioista vastaavan komissaarin tehtävä.
Vaikka kehitystä on siis tapahtunut, kehottaa Iso-Markku kiinnittämään huomiota muutosten mittakaavaan.
– Nämä ovat isoja liikkeitä sekä komissiossa että laajemmin EU:n tasolla, mutta eivät välttämättä suuria asioita Euroopan puolustuksen kokonaismittakaavassa.
Esimerkiksi rahamäärä, jota uusi puolustuskomissaari hallinnoi, on pieni verrattuna jäsenvaltioiden puolustusbudjettien muodostamaan kokonaisuuteen.
Komissaari Jutta Urpilainen ja Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Tuomas Iso-Markku keskustelivat kuluneesta komission kaudesta Euroopan komission Suomen-edustuston tilaisuudessa "Edistyksellistä ja vastuullista EU-politiikkaa kriisien keskellä – von der Leyenin ensimmäisen komission perintö" 28. lokakuuta.