EU lisää kierroksia siviilikriisinhallinnassa

Suomi on tiennäyttäjä EU:n turvallisuuspolitiikan kehityksessä. EU:n kokonaisturvallisuuden konseptin toimeenpanossa mallia otetaan Suomesta.

Euroopan unionin siviilikriisinhallinnassa otetaan askeleita eteenpäin osana uudenlaista ajatusta EU:n kokonaisturvallisuudesta. Kriisinhallinnan tulevaisuuden haasteita ruodittiin laajalla asiantuntijajoukolla seminaarissa Kansallismuseolla Helsingissä 18. syyskuuta. Keskustelijoina oli edustajia ulkoministeriöstä, EU:n ulkosuhdehallinnosta kansalaisyhteiskunnasta. Seminaari järjestettiin Kriisinhallintakeskuksen (CMC), Laajan turvallisuuden verkoston (WISE), Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen (FINCENT) ja Poliisiammattikorkeakoulun yhteistyöllä.

Marraskuussa 2018 EU-jäsenmaiden kesken sovittu Civilian Common Security and Defence Policy (CSDP) Compact eli EU:n siviilikriisinhallinnan kompaktin toimeenpano nousi keskusteluissa päällimmäiseksi aiheeksi. Kompaktin eli sopimuksen tavoitteena on, että EU on turvallisuuden tuottaja sekä globaalitasolla että myös Euroopassa.

– Suomi oli yksi eniten tähän sopimukseen vaikuttaneista jäsenmaista. Voisi sanoa Suomen olevan kriisinhallinnan suurvalta, ylistää Suomen edustaja EU:n poliittisten ja turvallisuusasioiden komiteassa, suurlähettiläs Hanna Lehtinen.

Kokonaisturvallisuus on EU-tasolla uusi käsite, jossa sekä ulko- että sisäasiat toimivat yhteistyössä ratkaistaessa unionia kohtaavia haasteita ja kriisejä. Sopimuksessa täytyy tehdä juuri se: yhteistyötä olemassa olevien sotilaallisten kriisinhallintaoperaatioiden ja siviilikriisinhallintaoperaatioiden välillä.

– Suomi on ollut tiennäyttäjä, koska meillä tämä kokonaisturvallisuuden konsepti on luotu jo paljon aikaisemmin, Lehtinen valottaa.

Suurimmaksi kipukohdaksi EU:n kriisinhallinnan tulevaisuudessa nousi juuri paljon puhuttu poikkihallinnollinen yhteistyö. EU:n keinovalikoimasta, jonka saumattomassa hyödyntämisessä on haasteita, löytyy sotilaallinen kriisinhallinta, rauhanturvaaminen, siviilikriisinhallinnan asiantuntijatehtävät, kehitysyhteistyö, talousapu ja kauppasopimukset. Poikkeuksellisesti haasteet eivät löydykään 28 jäsenmaan yhteisten suurien linjojen löytämisessä.

– Tällä hetkellä suurin haaste on toimeenpanna jo tehtyjä päätöksiä, Lehtinen painottaa.

Suomessa päätökset EU:n kriisinhallinnan operaatioihin osallistumisesta tekee tasavallan presidentti valtioneuvoston esityksestä, jota ennen on kuultava eduskunnan ulkoasianvaliokuntaa. Ulkoasianvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja on samoilla linjoilla suurlähettiläs Lehtisen kanssa EU:n vaikeuksista tehdä poikkihallinnollista yhteistyötä kriisinhallinnan saralla.

– EU:lla on laaja keinovalikoima, mutta sen kyky käyttää niitä johdonmukaisesti ja samanaikaisesti on edelleen aika heikko, Tuomioja valittelee.

Mielenkiintoisen EU:n kriisinhallinta keskustelusta tekee se, että päätökset operaatioihin osallistumisista tehdään kansallisella tasolla. Tämä on johtanut siihen, että vain kymmenen jäsenmaata lähettää yli 75 prosenttia kaikista siviilikriisinhallinnan asiantuntijoista. Tässä kohtaa Tuomioja nostaa myös asiantuntijoiden soveltuvuuden tehtäviin.

– Joukossa on kyllä myös sellaisia maita, joista tulevat asiantuntijat eivät ehkä ole ihan yhtä päteviä ja luotettavia kuin suomalaiset, Tuomioja huomauttaa.

Siviilikriisinhallinnan tavoitteena on ennaltaehkäistä konflikteja, minkä on todettu tulevan huomattavasti halvemmaksi kuin konfliktien hallinnointi ja ratkaiseminen. Pääministeri Antti Rinteen hallituksen hallitusohjelmassa linjataan, että Suomen siviilikriisinhallinnan osallistumisen taso nostetaan nykyisestä 25 prosentilla 150 asiantuntijaan. Suomen hallitus on siis ulkoministeri Pekka Haaviston ja kehitys- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin johdolla painottamassa siviilikriisinhallintaa Suomen linjassa myös seuraavan neljän vuoden aikana.

– Siviilikriisinhallinnalla pystytään tukemaan normaalia elämää mahdollistavia toimintoja kuten oikeusvaltion rakentamista ja vahvistamista, demokratiaa ja taloudellisesti vakaita oloja, Tuomioja kiteyttää.

EU:n yhteisessä puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa on otettu suuria edistys askelia viimeisen muutaman vuoden aikana. Näin ollen myös kriisinhallinta on uusi alue EU:n politiikassa, joka on puolustuspolitiikan kanssa ollut perinteisesti kansallisen päätöksenteon vallassa. Viime vuosien uusi kehitys ja erityisesti syventyvä yhteistyö on suurlähettiläs Lehtisen mukaan Suomen etu.

– Hyvän momentumin ylläpitäminen EU:n puolustusyhteistyössä on tärkeää Suomen kaltaiselle pienelle jäsenmaalle, Lehtinen korostaa.