Etelän varusmiehille muutos: Neljä viikkoa kiinni, kaksi lomalla

Varusmiesten loma- ja koulutusjärjestelyihin tulee viikonvaihteesta lähtien muutos, joka koskee eteläisen Suomen varuskuntia. Varusmiehet ovat jatkossa neljä viikkoa palveluksessa aiemman kahden viikon sijasta ja kaksi viikkoa lomalla aiemman viikon sijasta. Ryhmittely kolmeen erilliseen, toisiaan kohtaamattomaan ryhmään jatkuu.

Koronavirusepidemian takia Puolustusvoimat haluaa entisestään vähentää varusmiesten liikkumista varuskuntien ja kotipaikkojen välillä ja sillä tavoin pyrkiä hidastamaan epidemian leviämistä

Torstaina julkaistun tiedotteen mukaan varusmiespalveluksessa otetaan käyttöön 14 vuorokauden vaihtorytmi nykyisen 7 vuorokauden vaihtorytmin sijaan. Muutos otetaan käyttöön 30.3.2020 eli ensi viikon maanantaihin mennessä.

Uutta mallia ei oteta käyttöön kaikissa joukko-osastoissa koronaepidemian maakunnallisista eroista sekä valmiudellisista ja joukkojen erityispiirteistä johtuen. Jääkäriprikaatissa, Kainuun prikaatissa, Lapin lennostossa, Rannikkolaivastossa ja osassa Ilmasotakoulua toteutetaan edelleen 7 vuorokauden vaihtosykliä ja kolmen ryhmän, A:n, B:n ja C:n vuorottelua.

Muutos koskee siis eteläisen Suomen varuskuntia. Nyt käyttöönotettavassa mallissa varusmiehet ovat edelleen jaettu kolmeen erilliseen ryhmään. Kukin ryhmä on kerrallaan lomalla kaksi viikkoa, mitä seuraa neljä viikkoa palvelusta.

Kahden viikon rotaatiomalli pienentää Puolustusvoimien mukaan entisestään varusmiesten altistumisriskiä ja hidastaa tartuntojen leviämistä. Järjestelyiden suunnittelussa on otettu huomioon Puolustusvoimien lääkintähenkilöstön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arviot tilanteesta ja riskeistä.

Tavoite on, että epidemia jaksottuu pidemmälle ajalle. Tämä mahdollistaa epidemian paremman hallittavuuden ja terveydenhuollon kuormituksen tasaamisen. Pitemmällä jaksotuksella voidaan myös paremmin rajoittaa tartuntojen leviämistä ABC-ryhmien välillä ja turvata terveydenhuollon resurssien riittävyys.

Puolustusvoimien koulutus- ja lomajärjestelyjen uudelleentarkastelulla turvataan myös Puolustusvoimien lakisääteisten tehtävien toteuttamista sekä varusmieskoulutuksen jatkuvuutta. Riittävä vahvuus toimintakykyisiä joukkoja on edellytys sotilaallisen valmiuden ylläpitämiselle ja Puolustusvoimien normaaliolojen kriittisten tehtävien toteuttamiselle, kuten virka-avun antamiselle muille viranomaisille.