Etelä-Karjalan Sotilasmarssi keräsi ennätysmäärän kilpailijoita
Sotilasmarssit ovat kiinteä osa aktiivista reserviläistoimintaa. Yksi hyvä esimerkki on viime viikonloppuna marssittu Etelä-Karjalan Sotilasmarssi.
Etelä-Karjalan Sotilasmarssi järjestettiin viime viikonloppuna kymmenettä kertaa. Sotilasmarssissa oli kaksi eri sarjaa: maasto- ja maantiemarssi, joista maantiemarssi jakaantuu vielä kahteen luokkaan: avoin ja sotilas. Tämän vuoden sotilasmarssille osallistui yhteensä 170 kilpailijaa.
Marssi on osallistujamäärällisesti kasvanut vuosi vuodelta. Ensimmäisenä vuonna osallistuneita kilpailijoita oli 50-70 ja alkuun marssissa oli vain maantiesarja.
–Joka vuosi on tapahtuma kasvanut hallitusti. Pyrkimyksenä on ollutkin kasvaa ihan pikkuhiljaa. Tänä vuonna marssijoita on ennätysmäärä, sellainen 170 kilpailijaa, selventää marssin johtaja Jaska Petsola.
Marssin johtajana toiminut Jaska Petsola johti marssia jo kymmenettä vuotta.
Maastomarssi oli 45 kilometriä pitkä reitti ympäri Lappeenrannan ja Imatran metsiä. Reitillä oli 20 erilaista rastia, joita partiot kiersivät itse suunnistaen.
-Tehtäviä marssilla ei ole koskaan paljon. Aiemmin on ollut paljon erinäköisiä marsseja, joissa tehtäviä on kilometrin välein, mikä sitten tukehduttaa marssijat. Olemme toimineet puhtaasti palautteen mukaan. Mieluummin muutamia ehkä vaativiakin tehtäviä sen sijaan, että niitä olisi kilometrin välein, Petsola avaa.
Partioille ei ole rastien välille määritelty yhteistä reittiä, vaan jokainen partio suunnistaa itse valitsemaansa reittiä seuraavalle rastille. Partioiden kulkema matka vaihtelee partion omien reittivalintojen mukaan ja matkaa voi kertyä jopa 80 kilometriä. Aikaa marssista suoriutumiseen on 24 tuntia ja yksi rasteista on yöpymisrasti, jossa jokaisella partiolla on pakollinen tunnin huolto- ja lepotauko.
-Kyseessä on marssitapahtuma, tarkemmin sotilasmarssitapahtuma. Sotilasmarssi-termi tulee siitä, että siinä on pakollinen taakka, tarkentaa Petsola.
Maastomarssilla partioiden on kannettava mukanaan vain itse tarpeelliseksi määrittelemänsä varustus, kuten kartat, suunnistusvälineet, majoittumistarvikkeet sekä omat juomat ja ruoat. Marssilla partiot valmistautuvat ammuntaan, vesistön ylitykseen, toimintaan tuliylläkössä ja miinoitteessa sekä toimintaan vihollisen tarkkailun ja tulen alla.
-Jos mietitään viimeistä viittä vuotta, meillä on aina ollut marssin ympärillä jonkinlainen skenaario. Skenaario liittyy löyhästi sota-aikaisten kaukopartioiden suuntaan. Tehtävät ovat sen myötä usein olleet tiedusteluja. Ammunnasta on myös tullut vakio ja se kuuluu maastomarssiin joka vuosi, valaisee Petsola.
Maantiemarssin pituus on 50 kilometriä ja reitti kulkee teitä sekä erilaisia uria pitkin. Maantiemarssin kaksi eri luokkaa, sotilas ja avoin, eroavat toisistaan varustuksen suhteen. Avoimessa luokassa ainoa varustevaatimus on vähintään 10 kilon taakka, jota ei saa kuljettaa painoliivissä. Sotilasluokassa on vaatimuksena maastopuku, varsikengät sekä kantolaite, joka väriltään sopii varustukseen. Maantiemarssin suorittamiseen aikaa on 12 tuntia.
Marssille lähtevien reput punnittiin, jolla varmistettiin kilpailijoilla olevan vaadittu kymmenen kilon taakka mukanaan.
Kilpailukeskuksena toimii Lappeenrannan Joutsenossa sijaitseva Myllymäen laskettelukeskus. Tänä vuonna lähtö maastomarssille oli Nuijamaalta, jonne kilpailijat kuljetettiin bussikyydein. Maantiemarssin lähtö oli laskettelukeskuksen pihalta. Molempien maalipaikkana oli Myllymäki.
Tapahtuman järjestää Lauritsalan Reserviläiset ja heidän puolestaan toimitsijoita oli noin 40 avustamassa erinäisissä tehtävissä.
Kilpailuun osallistui partioita laidasta laitaan. Löytyi osallistujia laidasta laitaan, viranomaispartioista tavallisiin kansalaisiin. Ikäjakauma on marssilla aina 17-vuotiaasta kuusikymppiseen.
-Tapahtuma on perustettu sen takia, ettei vastaavaa ollut ennen Suomessa. Haluttiin tiivistahtinen ja haastava tapahtuma, Petsola avaa tapahtuman luonnetta ja jatkaa: -Nuorempi kaarti haluaa haastetta ja toivoo, ettei koko viikonloppua tarvitse istua jossakin rakentelemassa käpylehmiä. Halutaan, että homma on simppeli ja kova, jotta kerkeää ehkä vielä lauantai-illaksi kotiin saunaan.
Maastomarssin yksi rasteista oli vesistön ylitys.
Etelä-Karjalan Sotilasmarssilla on aiempina vuosina ollut tapahtuman suojelija tuomassa marssille näkyvyyttä ja nostattamassa sen statusta.
-Joskus vuosia sitten keksittiin, että marssilla voisi olla suojelija. Nyt meillä on ollut useamman tason suojelijoita. Ehkä suurinta julkisuutta meille omalla tavallaan on tuonut Nikulan Jone, pohtii Petsola.
Ehtona suojelijaksi lähtiessään Nikulalla oli, että pääsee itsekin marssimaan. Tämä on tapahtunut useana vuonna sen jälkeen.