Espoolaisessa lähiössä harjoiteltiin rauniostapelastamista
Espoon Olarissa harjoiteltiin 30. elokuuta raunioista pelastamista. Harjoitus oli osa Puolustusvoimien pelastustoimen PVPETO23-harjoitusta.
Espoon Olarissa harjoiteltiin 30. elokuuta Ukraina-uutisista tutuksi tullutta tilannetta. Vihollinen oli iskenyt kerrostaloon ohjuksella, räjähdemateriaalia oli levinnyt vahinkoalueen ympärille ja ihmisiä oli jäänyt loukkuun. Raunioharjoitus on osa Puolustusvoimien pelastustoimen pääkaupunkiseudun PVPETO23-harjoitusta. Harjoitukseen osallistuu myös muita viranomaisia esimerkiksi pelastuslaitoksista.
Raunioharjoitus järjestettiin Olarin Avaruuskadulla, jossa sijaitsee yhdeksän hylättyä ja tuhottavaksi tuomittua taloa. Kahta taloa oltiin harjoitusta edeltävinä päivinä romutettu tavalla, joka muistuttaa ohjusiskun osumaa. Alueen ainutlaatuisuuden takia siellä pidetään samanaikaisesti Puolustusvoimien pioneerien PKS23-harjoituksen osa, jossa varusmiehet harjoittelevat linnoittautumista kaupunkiympäristössä. Useat tällä hetkellä pääkaupunkiseudulla järjestettävät harjoitukset tukevat toisiaan.
Raunioharjoituksessa joukkojen tehtävä oli suorasukainen: taata alueen turvallisuus ja pelastaa loukussa olevat henkilöt. Alussa Ilmavoimien pioneerit etsivät ja purkivat harjoitusräjähteitä. He pääsivät harjoittelemaan tätä myös edeltävänä päivänä PKS23-harjoituksessa Malmin lentoasemalla.
Pioneereja seurasi Puolustusvoimien pelastustoimen pelastajat, joista osa oli kertausharjoituksissa olevia reserviläisiä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos oli myös lähettänyt muutaman pelastajan tukemaan harjoitusta. Pelastajien tehtävänä oli etsiä rakennukseen loukkuun jääneitä, joita tässä tilanteessa esittivät nuket ja muutamat varusmiehet.
– Kokemus oli mukava, totesivat sotilaskodin herkkuja nauttivat maalihenkilöinä toimineet varusmiehet.
Turvallisuuden takaamiseksi erään rakennusalan erityisosaajan taitoja käytettiin harjoituksessa hyväksi. Hän varmisti, että alueet, joissa pelastajat ja varusmiehet liikkuivat, olivat turvallisia.
Ihmisen aistien lisäksi pelastajat hyödynsivät kuuntelulaitteita, kameroita, pelastuskoiria ja jopa robottia. Harjoitukseen osallistuneet pelastuskoirat tulivat vapaaehtoisten ylläpitämästä Suomen Pelastuskoiraliitosta.
Kun loukkuun jääneet löydettiin, pelastajat raivasivat päättäväisesti tien heidän luokseen. Reitin raivaaminen toteutettiin monella eri tavalla. Lohkareita ja romua siirrettiin käsin ja konein. Ovia murskattiin lekoilla, pintoja porattiin käsin ja robotilla. Jos selviytyjien etsinnän ja romun raivauksen yhteydessä löytyi harjoitusräjähteitä, Ilmavoimien pioneerit purkivat ne. Kun reitti selviytyneiden luokse saatiin raivattua, heidät kannettiin tai ohjattiin ulos.
– Olen 14 vuotta ollut mukana rauniopelastustoiminnassa ja tämä on kohteena ehdottomasti hienoin ja todenmukaisin. On hienoa, että voimme harjoitella täällä. Se on myös hienoa, että voimme tehdä yhteistyötä kumppaniemme kanssa. Mielestäni meidän pitäisi saada lisää tämän kaltaisia harjoituksia, pohti rauniopelastusharjoitusta johtanut Elja Kivikoski.
Pelastajilla oli aikaa hyödyntää ainutlaatuista harjoitusaluetta 2. syyskuuta asti, jolloin PVPETO23-harjoitus päättyi.
