Erikoisuutena voimankäyttövälineet

Sotilaspoliisin varustus on lähes samanlainen kuin muillakin suomalaisilla sotilailla muutamaa eroavaisuutta lukuunottamatta. Varustukseen kuuluvat muun muassa luotisuojaliivi sekä taskut, kuten lipastaskut, heitetasku ja erilaiset yleistaskut. 

Lisäksi varustukseen kuuluu kypärä ja perinteinen RK-95 rynnäkkökivääri sekä luonnollisesti muut sotilaan perusvarusteet. Aseesta löytyy myös tekninen hihna, joka on kaartinjääkäri Lauri Lindénin mukaan ollut hyödyllinen harjoituksissa.

– Riippuen hieman tehtävästä aseeseen on mahdollista saada erilaisia lisälaitteita: punapistetähtäintä, kiväärikaukoputkea. Valoa käytetään aseessa, jos toimitaan sisätiloissa, pimeässä valo helpottaa näkemistä kummasti, nimettömänä pysyvä yliluutnantti kertoo. 

Suurin eroavaisuus sotilaspoliisin ja "tavallisen" varusmiehen varustuksessa on varustevyö. Varustevyössä ovat kiinnitettyinä voimankäyttövälineet, jotka jaetaan jokaiselle voimankäyttökurssin suorittavalle varusmiehelle. 

Kurssin hyväksytysti läpäissyt sotilas saa itselleen voimakeinojen käyttäjän oikeudet sekä varusteet, johon kuuluvat teleskooppipatukka, käsiraudat sekä OC-sumute. 

Sumutteen lyhenne tulee sanoista oleoresin capsicum, joka viittaa synteettiseen öljyn, pihkan ja chilipaprikoista saatavan kapsaisiinin sekoitukseen. Varusmiehet eivät kuitenkaan kanna vyöllään oikeaa sumutetta vaan kyseessä on harjoitussumute. 

– Jos tarvitsee ottaa ihminen kiinni niin sen jälkeen, kun hänelle laittaa käsiraudat häntä on huomattavasti turvallisempi ja helpompi käsitellä, yliluutnantti muistuttaa. 

Lauri Lindénin mukaan voimankäytön peruskurssi oli fyysisesti raskas, mutta hyvänä oppikouluna. Kuva: Leevi Karasti

Perusteet kuntoon

Ennen kuin varusmiehet ovat valmiita suorittamaan voimankäyttö -kurssin ja käyttämään voimankäyttövälineitä tarvitsevat he paljon koulutusta. Koulutus alkaa jo A- ja K-kauden taitteessa, jolloin pidetään voimakeinojen käytön peruskurssi. 

Kurssi kestää kahdesta kolmeen viikkoa. 

– Kurssilla jokainen varusmies, joka saa voimakeinojen käyttäjän oikeudet saa vähintään 40 tuntia koulutusta ja voimakeinojen käyttäjän ampuma-aseellinen oikeus eli se, että on kyky käyttää myös ampuma-asetta voimankäyttövälineenä vaatii vähintään 60 tuntia koulutusta, yliluutnantti täsmentää. 

– Se koulutus on siinä vaiheessa nimenomaan peruskoulutus eli perusteet välineistä ja perusteet niiden käytöstä voimankäyttövälineenä. Harjaantuminen niiden käytössä jatkuu koko palveluksen ajan, hän jatkaa. 

Välineet ovat käytössä viikottaisissa koulutuksissa, joissa harjoitellaan erilaisia voimankäyttötilanteita, kuten etsintä -ja kiinniottotehtäviä. 

– Se pohjatyö tehdään käytännössä siellä voimakeinojen käytön peruskurssilla sen kahden-kolmen viikon aikana, yliluutnantti täsmentää. 

Kurssi sijoittuu samaan ajanjaksoon, jolloin alokkailla on vala. 

– Peruskurssi huipentuu erilaisiin kokeisiin, ammunnasta on tasokoe ja sitten on erilaisia näyttöjä näillä muilla välineillä sekä teoriakoe, Lindén kertaa. 

Jos kokeet läpäisee hyväksytysti henkilö saa AVK-oikeudet eli aseellisen voimankäytön oikeudet. 

Lindénin mukaan voimankäytön peruskurssi oli fyysisesti todella haastavaa aikaa, sillä kurssia suorittaessa varusmiehet ovat vielä palveluksensa alkutaipaleella. Lisäksi päivät ovat pitkiä ja harjoitukset saattavat kestää iltamyöhään. 

– Sanotaan näin, että se on fyysisesti aika haastavaa aikaa, kun yrittää vielä totutella näihin hommiin ja, että miten täällä ylipäätään eletään. 

– Mutta se oli myös aika hyvä koulu. Sen jälkeen tuli aika paljon valmiimpana näihin inttihommiin, hän päättää. 

Käsiraudat helpottavat uhkaavasti käyttäytyvän henkilön turvallista käsittelyä. Kuva: Leevi Karasti

Kertaus on opintojen äiti

Yliluutnantin mukaan lähes jokainen varusmies saa tarvittavat oikeudet ja tapauksia, jossa ne jäävät saamatta on vähän. Jos oikeudet kuitenkin jäävät saamatta taustalla on usein fyysinen vamma, joka estää henkilöä osallistumasta vaadittaviin koulutuksiin. 

Yliluutnantti uskoo, että suuren läpäisyprosentin taustalla ovat toistot, joita tehdään koulutuksissa useita. 

– Esimerkiksi ennen ammuntojen tasokoetta kuivaharjoitellaan varmaan kymmenen kertaa ja treenataan päiviä ennen sitä. Kyseessä on tarkka koe, joten läpäisy saattaa jäädä kiinni pienestä virheestä, Lindén taustoittaa. 

Jos tasokoetta ei kuitenkaan saa suoritettua hyväksytysti se vaikuttaa yliluutnantin mukaan kyseisen varusmiehen tehtäviin. 

– Meillä varusmiehet ovat käytännössä joka kolmannen viikon meidän vartioston käytössä vartiointitehtävissä esimerkiksi varuskunnan portilla, yliluutnantti avaa.

– Silloin, jos niitä oikeuksia ei ole kyseinen henkilö ei voi niissä tehtävissä toimia koska ilman oikeuksia ei voi vartiopäivystystehtävää suorittaa, hän päättää.