Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö ehdottaa venäjän kielen koulutusohjelmaa varusmiehille

Kenraalimajuri (evp) Harri Ohra-aho ei usko totaaliseen suunnanmuutokseen Venäjällä.

Suomessa voitaisiin ottaa käyttöön Ruotsin puolustusvoimien kaltainen venäjän kielen koulutus varusmiehille.

Näin ajattelee Puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri (evp) Harri Ohra-aho.

Tämä toisi Suomeen tarpeellista osaamista esimerkiksi tilanteessa, jossa Venäjällä tapahtuisi suuria yhteiskunnallisia muutoksia.

– Kielitaito on supervoima, joka tuo mukanaan myös kulttuurin ja historian ymmärryksen.

Ruotsin Försvarets tolkskolanissa valitaan opiskeltavaksi jokin puolustusvoimia hyödyttävä kieli. Näitä ovat esimerkiksi venäjä ja farsi.

Ohra-aho ehdottaa, että Suomessa opintoja voitaisiin jatkaa varusmiespalveluksen jälkeen esimerkiksi suurlähetystössä sopimussotilaana.

Hän tiedostaa, ettei venäjän kielen opiskelu ole nykyisessä maailmantilanteessa kovassa huudossa, ja halukkaita voisi olla vähän.

Ohra-aho muistuttaa, että venäjän kielen osaamisesta voi olla hyötyä liike-elämässä jo nyt – kieltä puhutaan muuallakin kuin Venäjällä.

– Jos haluaa tehdä bisnestä esimerkiksi Keski-Aasiassa, Ukrainassa tai Virossa, venäjän kieli on edelleen yleisessä käytössä.

Hän ehdottaa, että varusmieskoulutuksen kylkiäisenä voisi myös saada opiskelupaikan yliopistosta. Entinen tiedustelupäällikkö näkee, että kielikoulutuksessa voitaisiin myös tehdä yhteistyötä Pohjoismaiden ja Baltian maiden kanssa.

Venäjä helisemässä?

Naantalissa tasavallan presidentin kesäasunnolla järjestettyjen Kultaranta-keskusteluiden yhtenä aiheena oli Venäjän tulevaisuus. Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr) arvioi, että Venäjä on "helisemässä".

Ohra-aho ei pidä tilannetta yhtä yksiselitteisenä. Hän näkee, että sodan molemmilla puolilla on omat haasteensa.

– Jos katsoo tämän hetken tilannetta, Ukraina on saanut osavoittoja. Heillä on kuitenkin samalla tavalla henkilöstöongelma kuin Venäjällä.

Ohra-aho osallistui tämän vuoden Kultaranta-keskustelujen Venäjä-aiheiseen asiantuntijapaneeliin. Kuva: Jooa Granlund

Hän kertoo, että Ukrainasta on lähtenyt sodan alkamisen jälkeen jopa yli 10 miljoonaa ihmistä.

Myös ilmapuolustuksesta on huutava pula Ukrainassa, Ohra-aho muistuttaa.

– Siksi meidän on annettava Ukrainalle sellaista tukea, että voimme joskus sanoa Venäjän olevan helisemässä.

Liberaalia demokratiaa saadaan odottaa

Ohra-aho näkee kolme syytä sille, miksi Venäjällä ei nähdä tulevaisuudessa totaalista suunnanmuutosta liberaaliin demokratiaan.

– Vaikka Putinin tilalle tulisi uusi presidentti, hän on edelleen järjestelmän vanki.

Turvallisuus- ja tiedustelupalveluiden mielipiteellä on suuri paino uuden presidentin valinnassa, Ohra-aho kertoo.

– Ilman näiden hyväksyntää on vaikea nähdä kenenkään tulevan presidentiksi. He luultavasti haluavat tietyn henkilön sinne.

Toinen syy on Ohra-ahon mukaan vuoden 1993 perustuslaissa, joka antaa presidentille laajat valtaoikeudet.

– Ne ovat laajemmat kuin oikeastaan millään muulla maalla.

Kolmas syy on Venäjällä nähtävä yhteiskunnan läpäisevä militarisointi. Ohra-aho mainitsee ohjelman, jossa asevoimien kenraaleita nimitetään kuvernööreiksi hallintoon.

Myös koulutuksessa näkyy vahva propaganda.

– Patrioottinen koulutus aloitetaan päiväkotilapsista ja ulottuu aina yliopistoihin saakka.

Suomen Pankin vanhempi neuvonantaja Laura Solanko ehdotti Kultarannassa, että keskusteluyhteyttä Venäjälle voitaisiin avata tiettyjen kansalaisjärjestöjen ja tutkimusyhteistyön osalta.

Ohra-aho muistuttaa kuitenkin yhteistyön vaaroista, sillä Venäjän johto käyttää hyödykseen kaikkia yhteyksiä länsimaiden kanssa.

– Totta kai meillä on yhteinen huoli esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, mutta on oltava erittäin tarkka siitä, millaista yhteyttä pidetään.

Kultaranta-keskusteluiden aiheena oli tänä vuonna ”Globaaleja, alueellisia ja paikallisia näkökulmia maailman murrokseen”.