Ensimmäinen uudistunut yleisesikuntaupseerikurssi on alkanut – edellytys ylimpiin johtotehtäviin Puolustusvoimissa ja Natossa

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Mika Kalliomaa kertoo monipuolisen osaamisen ja menestyksen upseerin työssä vaikuttavan opiskelijavalinnoissa entistä enemmän.

Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) yleisesikuntaupseerikurssin yli 100-vuotisen historian suurin koulutusuudistus on astunut voimaan.

Uudistuneella kurssilla keskitytään laajempiin kokonaisuuksiin. Lisäksi valintakriteereihin ja -kokeisiin on tullut muutoksia.

Sotakorkeakoulun johtaja, kommodori Patrik Lillqvist kertoo uudistuksen vastaavan Venäjän toiminnan aiheuttamiin turvallisuusympäristön muutoksiin ja syntyneen Nato-jäsenyydestä riippumatta.

– Enemmän pitää olla upseereita rivissä ja vähemmän koulun penkillä.

Yliopistotasoisesta täydennyskoulutuksesta vastaa Sotakorkeakoulu, joka on MPKK:n alainen osasto.

YE-kurssin opinnot aloittava kapteeni Eemeli Vähäsöyrinki näkee kurssin avaavan uusia mahdollisuuksia. Kuva: Eetu Kolehmainen

Kurssille on valikoitunut 49 opiskelijaa Maa-, Ilma- ja Merivoimista sekä Rajavartiolaitokselta. Lisäksi yksi opiskelijoista on Viron puolustusvoimista.

Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, kenraalimajuri Mika Kalliomaa kertoo, että suomalaisessa sotataidossa huomioidaan Naton jäsenyys. Hän korostaa koulutuksen kehittävän upseerien valmiuksia toimia esikunta- ja asiantuntijatehtävissä kansallisissa ja kansainvälisissä esikunnissa.

– Jokainen tarvitsee vahvan oman osaamisen, että voi tehdä yhteistyötä. Mutta jatkossa heidän työtehtävänsä tulee olemaan omaa spesialiteettia laajempi.

Uudessa mallissa vuoden mittainen YE-kurssi on jatkoa opiskelijoiden suorittamalle puolen vuoden esikuntaupseerikurssille.

Lillqvist kuvailee, kuinka koulutuksessa siirrytään laajempien kokonaisuuksien hallitsemiseen.

– Ennen yleisesikuntaupseerikurssi on ollut taktisen tason kurssi. Nyt siirrytään operatiiviselle tasolle. Tason nousu tuo mukanaan enemmän sotilasstrategiaa. Se tuo myös mukanaan sotanäyttämötason tarkastelua ja johtamista.

Uudistuksen myötä opettajapoolia laajennetaan. Kurssilla panostetaan kansainvälisiin harjoituksiin ja kouluttajiin.

Kurssilla harjoitellaan operaatiosuunnittelua ja toimeenpanoa esikunnan jäseninä ja komentajina.

Uuden ajan johtajia

Kalliomaa kertoo YE-kurssin valintamenettelyn muuttuneen kokonaan. Samanlaisena ovat säilyneet ainoastaan hakijoiden psykologiset haastattelut, kun taas viikon sisältökokeesta, johon valmistauduttiin luku-urakalla, on luovuttu.

– Nyt vastataan koetilanteessa annetulla materiaalilla. Testataan henkilöiden kykyä hahmottaa kokonaisuus, jäsennellä ja tuottaa siitä vastaus.

Kalliomaa sanoo pisteytyksen myös laajentuneen. Muun muassa parempi kieliosaaminen ja muut tutkinnot antavat lisäpisteitä opiskelijavalintaan.

– Mikä tärkeintä, esimiehen tekemä henkilöarvio vaikuttaa tähän. Toiminta työelämässä on otettu täten osaksi oppilasvalintaa.

Yleisesikuntaupseerikurssin valintamenettely on käynyt läpi suuren muutoksen, ja nyt ennallaan ovat vain hakijoiden psykologiset haastattelut. Kuva: Eetu Kolehmainen

YE-kurssin opinnot aloittanut Ilmasotakoulun kapteeni Eemeli Vähäsöyrinki kehuu uutta soveltuvuuskoetta, johon hän oli osallistunut ensimmäisten joukossa.

– Koe palvelee siinä tarkoituksessa. Kokelaat joutuvat käyttämään aikaisempaa ammattitaitoa ja asiantuntemusta sekä yleistä asioiden sisäistämistä. Tultiin käytännössä valmistautumattomana ja testattiin kompetenssia siinä hetkessä.

YE-kurssin suorittaminen on jatkossakin ainoa väylä ylimpiin johtotehtäviin Puolustusvoimissa ja Naton esikunnissa. Koulutuksessa kehitetään opiskelijoiden johtamistaitoja sekä johtajaluonnetta entisestään.

Vähäsöyrinki toteaa hyvän johtajan olevan luotettava ja helposti lähestyttävä mutta samalla määrätietoinen toiminnassaan.

– Sitten kun tarvitsee tehdä päätöksiä ja ratkaisuja, niin se pystytään loogisesti perustelemaan ja jäsentelemään. Persoona on kuitenkin yksi tärkeimmistä nykyajan johtajaominaisuuksista. Tarvittaessa pitää olla myös tiukka. Siitä kombinaatiosta johtajuus muodostuu.

Lillqvist kertoo kurssin päämäärästä tuottaa ajattelevia ja oppineita upseereita. 

– Yleisesikuntaupseerien koulutuksen ideana on satavuotisen historian alusta alkaen ollut tuottaa ensiluokkaisia kenttäkomentajia, johtajia ja esikuntaupseereita korkeimpiin esikuntiin. Sen lisäksi on haluttu, että yleisesikuntaupseerit ovat sivistyneitä ja ymmärtävät, miten maailma toimii.

Maanpuolustuskorkeakoulun (MPKK) ensimmäinen uudistettu 63. yleisesikuntaupseerikurssi avattiin 23. kesäkuuta MPKK:n Auditoriotalolla.