Ensimmäinen Tiktok-sukupolven sota

Suomessa osataan tunnistaa disinformaatiota kohtuullisen hyvin.

Ukrainan sota näkyy ja kuuluu. Etenkin sosiaalisella medialla on suuri rooli siinä miten sota näyttäytyy koko maailmalle. Kriisin myötä informaatiovaikuttamista tapahtuu enemmän ja näkyvämmin kuin koskaan.

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen on informaatiosodankäynnin asiantuntija. Ukrainan sota on siitä erityinen, että se on ensimmäinen sosiaalisen median sota Euroopassa.

– Tämä on ensimmäinen Tiktok-sukupolven sota, lohkaisee Huhtinen.

Informaatiovaikuttaminen kohdistuu laajasti yhteiskuntaan tavoitteena saavuttaa yhteiskunnallista kahtiajakoa iskemällä tunteita herättäviin aiheisiin. Huhtinen havainnollistaa tilannetta vertauksellaan.

– Asterix ja riidankylväjä -sarjakuvassa Gallian kylä oli hyvin yhtenäinen ja ihmiset puhalsivat yhteen hiileen taistellessaan roomalaisia vastaan, kunnes kylään saatiin ujutettua henkilö, joka ymmärsi kyläläisten ristiriitoja aiheuttaen polarisaatiota sekä riitaa ihmisten välillä. Tällä tavalla hän sai kylän yhteisön hajotettua.

Tökerösti tehty disinformaatio paljastuu tänä päivänä nopeasti

Vaikka vaihtoehtoisille medioille löytyy oma kuulijakuntansa, niin nykypäivänä Suomessa tunnistetaan valheita levittävät nettisivut nopeasti samalla osoittaen heidän väitteidensä paikkansapitämättömyyden. Myös suomen kielen hankaluus on tekijä disinformaation paljastamisessa.

– Suomen kieli on niin pieni kielialue. Tavallaan, jos disinformaation kielellinen laatu on tökeröä, niin siitä jää nopeasti kiinni, Huhtinen järkeilee.

Myös suomalaisten kattava medialukutaito on avainsana informaatiovaikuttamisyritysten torjumisessa. Sotilasprofessori on kuitenkin enemmän huolissaan hittisovellus Tiktokin audiovisuaalisen materiaalin vaikutuksesta hyvin nuoriin lapsiin. 

– Tiktok on tyyppiesimerkki informaatiovaikuttamisesta, joka kohdistuu lapsiin. He tykkäävät musiikista ja poptähdistä, ja kun yhtäkkiä siihen väliin lipsahtaa poliittista keskustelua tai puhdasta disinformaatiota, niin sehän menee heille läpi. 

– Tämä on nykyaikaa. Kannattaa kuitenkin ymmärtää, että meihin kaikkiin yritetään vaikuttaa niin hyvässä kuin pahassa. Huilaus ja etäisyyden ottaminen sosiaalisesta mediasta voi auttaa, jos tuntuu, että sosiaalinen media ottaa vallan, päättää Huhtinen.

Ensi viikon lehdestä löytyy laajempi katsaus liittyen informaatiovaikuttamiseen.