Ensimmäinen Nato-ajan ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko julkistettiin – "Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi"

Useat asiantuntijat ovat todenneet, että selonteko poikkeaa olennaisesti edellisestä.

Suomen uudessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa turvallisuus on noussut keskiöön, koska neljä vuotta sitten julkaistu selonteko kirjoitettiin hyvin erilaisessa turvallisuusympäristössä. 

– Neljän vuoden takaiseen verrattuna maailma on muuttunut merkittävästi, ulkoministeri Elina Valtonen kommentoi.

Selonteko on ensimmäinen Nato-Suomessa tehty, joka ilmenee myös kansien välissä.

– Selonteko kertoo, että olemme turvallisemmassa asemassa. Suomi on aina panostanut omaan turvallisuuteen ja pelotteeseen, mutta nyt osana liittokuntaa olemme myös mukana Naton puolustussuunnitelmissa ja toimeenpanokyvyssä. 

Keskeinen sanoma on myös se, että Venäjän aloittama laiton hyökkäys Ukrainaan on mullistanut Suomen ja Venäjän väliset suhteet. Valtonen ei näe valoa horisontissa, vaikka sota päättyisikin.

– Kun nähdään toisaalta Venäjän julkilausutut tavoitteet ja hybridisodankäynti paitsi Euroopassa myös globaalissa etelässä, on turvallisempaa odottaa, että Venäjä on pitkäaikainen uhka kuin että tilanne kääntyisi nopeasti parempaan.

Ydinaseet suojaavat Suomea

Keskeinen ero edelliseen selontekoon on myös se, miten siinä suhtaudutaan Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat on neljässä vuodessa muuttunut kumppanista liittolaiseksi. 

Ydinaseiden osalta selonteossa todetaan, että Naton ydinasepelotteen tarkoitus on rauhan säilyttäminen, liittokuntaan kohdistuvan painostuksen estäminen ja pelotteen luominen.

– Olemme liittyneet liittokuntaan, jonka keskeinen pelote on myös ydinpelote. Suomella ei ole vanhastaan osaamista ydinpelotteen luomisessa. Ydinpelotepolitiikka on keskeinen osa osallistumista Naton politiikkaan, Valtonen kertoi.

Ydinaseita koskeva lainsäädäntö on tällä hetkellä sellainen, että Suomen maaperälle ei saa sijoittaa ydinaseita. 

– Siihen selonteko tai hallituksen toimet eivät ole tuomassa muutosta, Valtonen sanoo.

Hän kuitenkin totesi, että ydinaseilla on oma merkityksensä myös Suomen puolustamiseen.

– Liittokunnan pelote ja puolustus nojaavat myös ydinaseisiin.