Ensiaskel asevelvollisuuteen

Kutsunnat ovat kymmeniä vuosia kestävän asevelvollisuuden alku. Kutsunnanalaisille jännittävänä päivänä pyritään tekemään mahdollisimman laadukas ja oikeudenmukainen asevelvollisuuspäätös.

Jännittyneitä nuoria alkaa kerääntyä kutsuntapaikan oville. Hämeenlinnan kolmas kutsuntapäivä on alkamaisillaan. Pian tullaan päättämään 80 nuoren palveluskelpoisuudesta ja määrittämään heidän palveluspaikkansa sekä -aikansa.

Hygieniatoimien jälkeen epätietoinen joukko alkaa valua sisälle, jossa tarkistetaan nuorten henkilöllisyydet ja ohjataan heidät saliin odottamaan tilaisuuden alkua. Kutsunnoissa onkin luvassa totuttelua palveluksessa tutuksi tulevaan odotteluun. Monet tulevat kuluttamaan salin penkkejä vielä usean tunnin ajan odottaessaan omaa vuoroaan lautakuntaan. Lopulta majuri Jukka Koukkari astelee salin eteen ohjeistaen nuoria tulevasta. 

– Pyytäisin teitä nousemaan ylös. Huomio! Ilmoitan aluetoimiston päällikölle, kajahtaa Koukkarin ääni salissa.

Monet asentoa epämääräisesti muistuttavissa asennoissa hiukan hämmentyneenä seisovat nuoret saavat ensikosketuksen varusmiespalveluksen käytänteisiin aluetoimiston päällikön ottaessa vastaan ilmoituksen joukosta. 

Seuraavaksi luvassa on aluetoimiston päällikön, kunnan edustajan ja seurakunnan edustajan puheenvuorot. Joissakin kutsunnoissa oma puheenvuoronsa on varattu myös sotiemme veteraanille. Nuoria muistutetaan veteraanien urotöistä ja omasta paikastaan asevelvollisten ketjussa. Kenellekään ei pitäisi jäädä epäselväksi, miksi omaa panosta maanpuolustukselle kaivataan. Avausosion jälkeen edessä on vielä pikainen oppitunti asevelvollisuuden kiemuroista, ja siitä mistä pian tullaan päättämään. 

Puheenvuorojen jälkeen kutsunnoissa avustava alikersantti ja hänen seuranaan oleva jääkäri yrittävät viihdyttää joukkoa, kun kutsunnanalaiset yksi kerrallaan siirtyvät kierrokselle esihaastatteluun ja lautakuntaan. Nuorilla on mahdollisuus kysyä mieltään askarruttavia kysymyksiä, mutta keskustelu jää pääosin varusmiesten yksinpuheluksi.

Hämeen aluetoimiston päällikkö, everstiluutnantti Hannu Koivisto avasi Hämeenlinnan kolmannen kutsuntapäivän 28.10.2020.

Tavoitteena laadukas päätös

Nuoret siirtyvät toimistosihteerin juttusille tarkistamaan kutsuntapostin mukana tulleen lomakkeen vastauksia, ja heille tehdään selväksi kiintiöosastot ja -saapumiserät, joihin heitä ensisijaisesti määrätään. Aluetoimistojen kiintiöt on määrietty toimialueen lähiseudun joukko-osastoihin. Etukäteen täytettävä lomake kannattaa täyttää huolella, sillä se on lautakunnan toimintaa jouduttava aputyökalu. 

– Kun lautakunnan puheenjohtajana otan nuoren vastaan ja näen lomakkeesta hänen toiveitaan, niin keskustelua on helpompi jatkaa. Myös tiedot harrastuksista tai koulusta ovat hyvä aputyökalu. Monia tietenkin jännittää, eivätkä he rohkene avata suutaan, joten lomakkeen avulla saadaan keskustelulle suunta, Koukkari kertoo. 

Koukkari kertoo lähes 2000 nuoren kohtaamisen vuosittain olevan mukavaa vastapainoa konttorityölle.

– Vaikka kohtaaminen on lyhyt, se on intensiivinen. Ensin otetaan kontakti ja murretaan jää kyselemällä kuulumisia, kunnes siirrytään nopeasti asialliseen toimintaan. Siinä virkamies tekee hallintopäätöksen ja julistaa päätöksen ääneen kutsunnanalaiselle ja antaa päätöksen kirjallisena käteen.  

Puolustusvoimien henkilökunnan lisäksi lautakunnassa istuu lakisääteisesti kunnan edustaja, jonka velvollisuutenakin on puuttua lautakunnan työskentelyyn tarvittaessa.

– Kunnan edustajan olisi suotavaa olla henkilö, joka tuntee kunnan nuoria, kuten esimerkiksi opettaja. Hän voi antaa lautakunnalle vinkkejä ja ohjeita, jotta voimme tehdä käytettävissä oleville tiedoilla mahdollisimman laadukkaan ja oikeudenmukaisen asevelvollisuuspäätöksen. 

Nuorisotyö tavoittaa koko miesikäluokan 

Lautakunta määrää nuoria oman aluetoimistonsa kiintiöiden mukaisesti kolmen seuraavan vuoden saapumiseriin. Kiintiön ulkopuolelle sijaitsevaan palveluspaikkaan päästäkseen tulee esittää painavat perustelut. Lautakunnasta poistuvat nuoret suuntaavat vielä etsivien nuorisotyöntekijöiden pisteille. 

– Meillä vakiomalli on, että kaikki nuoret käyvät yksittäin etsivän nuorisotyön juttusilla. Jokainen oikeastaan velvoitetaan siellä käymään, jolloin siitä siitä ei seuraa leimautumista ja nuorisotyö tavoittaa koko kutsunnanalaisen ikäluokan.

Lounaalle astellessa jännitys alkaa olla silmin nähden vähentynyt. Pikagallupin perusteella kutsunnanalaiset ovat saaneet itselleen mieluisia päätöksiä ja suuntaavat palvelukseen hyvillä mielin. 

– Aloitan palveluksen vuoden päästä tammikuussa täällä Panssariprikaatissa, eli kutsunnat sujuivat kuten toivoinkin. Inttiin suuntaan hyvällä fiiliksellä. Tarkoitus olisi päästä kuljetuspuolelle, niin saa hyvät kortit mukaan palveluksen päättyessä, Nooa Mäkinen kertoo. 

Kutsuntatilaisuudet noudattavat pääosin samaa runkoa kaikkialla Suomessa. Koukkari kertoo pienten alueellisten erojen olevan kuitenkin mahdollisia. Eroja voivat aiheuttaa esimerkiksi kunnan koko tai tilan tuomat rajoitteet. Suurimmissa kunnissa kutsunnanalaisia on tuhansia kun taas pienimmissä vain sormilla laskettava määrä.