Lempi Leinonen

Kuvassa varusmies katsoo keskittyneesti tietokoneen ruutua kuulokkeet päässä.

Kaartinjääkäri Akseli Tonttila kertoo, että Santahaminan sotilaskodissa on mahdollista opiskella iltaisin.

"Enemmän inttijutut pyörivät päässä kuin opiskelujutut" – Kokeisiin valmistautuminen armeijassa voi olla rankkaa

Verneri Vuohelainen

Varusmiestoimikuntien pääsihteerin, alikersantti Arttu Vuoren mielestä varusmiesten ei tulisi käyttää henkilökohtaisia lomia osallistuakseen kokeisiin.

Vaikka ylioppilas- ja pääsykokeisiin osallistuminen on mahdollista myös kesken varusmiespalveluksen, voi opiskelu armeijassa olla yllättävän raskasta.

Parhaillaan arvosanojaan korottavan kaartinjääkäri Tommi Peltolan mukaan etenkin palveluksen alussa voi olla hankalaa löytää sopivaa hetkeä opiskeluun.

– Alokasjaksolla meillä ei ollut juurikaan iltavapaita ja hiljaisuuden jälkeen ei ole kiva lukea pimeässä kirkkaasta näytöstä.

Kiireisen koulutuksen keskellä lähinnä vain viikonloppuisin on mahdollista opiskella, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty.

– Viikonloppuisin on hyvin aikaa lukea, mutta ainakaan itse en ole vain jaksanut, Peltola sanoo.

Vaikka aikaa löytyisikin, päivän ohjelman jälkeen voi olla vaikeaa siirtää ajatukset yhtäkkiä armeijasta esimerkiksi matematiikan opiskeluun.

– Välillä olen nähnyt jopa unia, joissa alikersantti käskee: "Asento!", eli kyllä enemmän inttijutut pyörivät päässä kuin opiskelujutut, kuvaa Peltola. 

Keskittyminen opiskeluun saattaa herpaantua helposti, kun tupakaverit ehdottavat sotilaskotiin lähtemistä tai keskustelevat kovaan ääneen vieressä.

– Yksikössä ei ole missään hiljaista tai yksityistä tilaa. On pakko olla joku vähän hiljaisempi tila opiskeluun ainakin minun mielestä, Peltola kertoo.

Korottaminen kannattaa armeijassakin

Kevään kirjoituksiin osallistunut Kaartin jääkäritoimikunnan varapuheenjohtaja, kaartinjääkäri Akseli Tonttila suosittelee kuitenkin yhdessä Peltolan kanssa kaikkia korottamaan arvosanojaan, mikäli siltä tuntuu.

– Jos on ollut samanlainen tilanne kuin minulla, että parempi arvosana jäi aiemmin lähelle, niin kannattaa mennä katsomaan, jos kävisi tuuri tällä kertaa, Tonttila kannustaa.

Peltola on hänen kanssaan samoilla linjoilla, mutta jatkaa, ettei armeijassa kannata asettaa liian kovia tavoitteita.

– Tilanteessa, jossa pitää korottaa kahdella arvosanalla tai seuraava arvosana jäi kauas, ei välttämättä kannata korottaa, Peltola summaa.

Ylioppilaskokeiden korotuskertojen lukumäärää ei ole rajoitettu, joten yrittämällä ei menetä mitään.

Tämän vuoksi Tonttila neuvoo mahdollisia korottajia välttämään turhia paineita kokeista.

– Ei kannata stressata siitä, vaan suosittelen menemään kokeilemaan, koska armeijan jälkeenkin voi korottaa. 

Tasa-arvoisemmat lomakäytännöt kokeisiin

Ylioppilas- ja pääsykokeita varten pitää lähtökohtaisesti käyttää henkilökohtaisia lomia (HL) tai kuntoisuuslomia (KL). 

Useampaan kokeeseen osallistuvalta varusmieheltä koepäivät voivat siis viedä merkittävän osan HL-lomista pois.

Varusmiestoimikuntien (VMTK) pääsihteeri, alikersantti Arttu Vuoren mielestä nykyinen käytäntö asettaa varusmiehet epätasa-arvoiseen asemaan.

– Niillä varusmiehillä, joilla HL- ja KL-päivät ovat loppuneet, on oikeus saada pääsy- ja ylioppilaskokeisiin vapautusta muusta palveluksesta, jolloin he voivat käyttää ansaitut lomapäivät muuhun lomatoimintaan, selittää Vuori.

Valtakunnallisilla VMTK-päivillä on useamman vuoden ajan pyritty muuttamaan käytäntöä niin, että kaikilla varusmiehillä olisi oikeus saada kokeiden ajaksi vapautusta muusta palveluksesta. 

Yleisesti lomien käyttöä määräävää normia ollaan tällä hetkellä Vuoren mukaan muuttamassa ja uudistus on parhaillaan kommenttikierroksella. 

– Nyt, kun normi on muutenkin päivityksen alla, olisi mielestäni hyvä tilaisuus määritellä ylioppilas- ja pääsykokeisiin vaikuttavat kohdat tarkemmin.