Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Lehtikuva/Markku Ulander

Viimeistä päivää puolustusvoimain komentajana toimiva kenraali Jaakko Valtanen (vas) luovuttaa komentajan pienoislipun seuraajalleen vara-amiraali Jan Klenbergille 28. helmikuuta 1990.

Elisabeth Rehn muistelee lämmöllä edesmennyttä amiraali Jan Klenbergiä

Joakim Kullas

Puolustusvoimain komentajana vuosina 1990-1994 toiminut amiraali Jan Klenberg kuoli perjantaina 28. elokuuta. Klenbergin kanssa tiivistä yhteistyötä puolustusministerinä tehnyt ministeri Elisabeth Rehn muistelee sydämellisesti suorapuheista ja hyvän huumorintajun omannutta ystäväänsä.

Entinen puolustusvoimain komentaja, amiraali Jan Klenberg on menehtynyt 88 vuoden iässä perjantaina 28. elokuuta. Komentajana vuosina 1990-1994 toimineen Klenbergin ura Puolustusvoimissa kesti yli neljäkymmentä vuotta, jonka aikana hän ehti palvella useissa korkeissa sotilasviroissa niin laivueen komentajana, Merivoimien komentajana kuin Pääesikunnan päällikkönäkin. Lisäksi hän opetti 1960-luvulla Merisotakoulussa ja Sotakorkeakoulussa sekä toimi tutkijana Harvardin yliopistossa.

Klenberg aloitti työnsä puolustusvoimain komentajana samana vuonna, jolloin ministeri Elisabeth Rehn nimitettiin Suomen ja koko Euroopan ensimmäiseksi naispuoliseksi puolustusministeriksi. Pitkän linjan ammattiupseerin ja tuoreen naisministerin yhteistyö alkoi luistamaan hyvin pienestä alkukankeudesta huolimatta.

– Klenberg ja silloinen Pääesikunnan päällikkö Gustav Hägglund tulivat ilmoittautumaan virallisesti nimittämiseni jälkeisenä päivänä. He katsoivat minua hieman epäluuloisesti, mutta tilaisuus hoidettiin tietenkin hyvin juhlallisesti ja korrektisti, Rehn kertoo.

Vuosien varrella Klenbergin ja Rehnin yhteistyö syveni lämpimäksi ja rehdiksi ystävyydeksi myös viran ulkopuolella. Molemmat vierailivat puolisoineen toistensa kotona ja viettivät muutenkin aikaa yhdessä.

– Hän kutsui minua aina Lillaniksi. Olimme Janne ja Lillan, se kertoo jo paljon. Hän oli myös todellinen herrasmies ja pystyimme puhumaan asioista rehellisesti toisillemme, Rehn muistelee.

Erimielisyyksiltä ei vuosien aikana vältytty, mutta Rehnin mukaan asiat pystyttiin aina selvittämään. Oikeanlaisten tulosten aikaansaaminen ei tuottanut kaksikolle vaikeuksia suorapuheisen, mutta lämpimän yhteistyön takia.

– Hänen kanssaan oli aina helppoa tehdä yhteistyötä. Kun lähdin ministerinpaikalta vuonna 1995, vielä läksiäislounaallakin nousi esiin molemminpuolinen kunnioitus.  

Amiraali Jan Klenberg Ruotuväen haastattelussa vuonna 1994.

Rehn muistaa, että Klenberg palasi keskusteluissaan usein vuoden 1992 hävittäjähankintoihin. Laman puskiessa päälle Suomeen päätettiin hankkia kolmella miljardilla markalla uudet hävittäjät. Päätös tehtiin vuosien valmistelujen jälkeen pikavauhtia ja jopa konetyyppi pidettiin viimeiseen asti pimennossa.

– Klenberg puhui usein siitä, miten pystyimme vetämään nenästä lehdistöä, joka vielä julkistamispäivänä kertoi väärää tietoa hankeen lopullisesta valinnasta, Rehn mainitsee. 

Reserviin siirtymisensä jälkeen vuonna 1994 Klenberg ei unohtanut Puolustusvoimia kokonaan, vaan otti ajoittain kantaa maanpuolustusasioihin. Hän puhui muun muassa budjettiasioista, kalustohankinnoista sekä kannusti Suomea liitoutumaan vahvemmin tulevaisuudessa. 

– Turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen keskusteluun saatetaan tarvita tällaista vanhaa amiraaliakin, Klenberg sanoi Ruotuväen haastattelussa vuonna 2006. 

Rehn kertoo tavanneensa ystävänsä Jan Klenbergin viimeksi puolustusvoimain lippujuhlan päivänä pari vuotta sitten. Uutinen pitkäaikaisen ystävän ja työtoverin kuolemasta tuli shokkina ja Rehn välittääkin osanottonsa suuresti arvostamansa amiraalin perheelle. Pääesikunta järjestää suruliputuksen tänään keskiviikkona 2. syyskuuta ja Klenbergin hautajaiset toteutetaan sotilaallisin kunnianosoituksin.