Amos Kautto

Sisko halaa varusmiesveljeään.

Tykkimies Simo Nykäsen ylpeä isosisko Henna juoksi halaamaan veljeään, kun hän saapui valan jälkeen lippukentälle viikonloppuloman alkajaisiksi.

"Ei tästä paljon paremmaksi voisi päivä mennä"

Mikael Lehtonen

Läheiset seurasivat Panssariprikaatin alokkaiden sotilasvalaa ylpeinä.

Parolannummella on reilusti pakkasta. Panssariprikaatin lippukentälle ryhmittyneet paraatijoukot ovat laskeneet karvalakkien korvaläpät, jotta valatilaisuudessa ja sitä seuraavassa ohimarssissa ei tule liian kylmä. 

Valatilaisuuden alussa paraatikatselmuksen suorittaa Panssariprikaatin komentaja, eversti Juhana Skyttä

– Nyt se morjestaa kaikkia, kommentoi joku yleisöstä.

– Tässä saattaa kestää pitkäänkin, jos eversti käskee korjaamaan, letkauttaa toinen. 

Vaikka mittari näyttää lähes kymmentä miinusastetta, paikalla on laaja joukko alokkaiden läheisiä. 

– Ei tässä kelissä ole mitään, toteaa Kati Palomaa, joka on perheineen seurannut ylpeänä poikansa sotilasvalaa. 

– Varusmiesten vastaus everstille ja laulu, siinä jokin kyllä puhuttelee, toteaa isä Antti Palomaa, joka vannoi oman sotilasvalansa 30 vuotta sitten. 

Hänelle valatilaisuudessa on kyse myös laajemmin maanpuolustuksesta. 

– Eiliset Nato-uutiset (FLF-joukoista) yhdistyvät tietenkin tässä. On mahtavaa olla Natossa. 

Palomaat ovat iloisia, että pääsivät seuraamaan valaa, vaikka läheistenpäivää ei järjestetty tälle saapumiserälle tautitilanteen vuoksi. 

– Vanhempi lapsi vannoi sotilasvalan korona-aikana, joten oli hienoa, että nyt tähän valapäivään pääsimme paikalle. 

Nuoret ovat sitoutuneita 

Juuri jääkäriksi nimitetty Urho Palomaa hymyilee leveästi ja halaa perheenjäseniään. Sotilaspoliisikomppaniassa alokasjakson suorittaneelle varusmiehelle on jäänyt mieleen erityisesti ammunnat ja omat tupakaverit. 

Vala on sattunut sopivasti ystävänpäivälle. Sen jälkeen ovat luvassa viikonloppulomat, jotka pääsee viettämään perheen kanssa.

– Ei tästä paljon paremmaksi voisi päivä mennä, tuore sotilas iloitsee. 


Jääkäri Palomaan lomat alkoivat oman perheen ja läheisten kanssa. Kuva: Amos Kautto

Palomaan tavoitteena on päästä reserviupseerikurssille. Siinä hän seuraisi isoisänsä, Kari Palomaan jalanjäljissä. Hän on reservin kapteeni ja ylpeä lapsenlapsestaan. 

– Urho on tosi reipas ja tarttuu hyvillä mielin kaikkiin oikeisiin asioihin, isoisä kertoo.

– Tällaisia nuoria tarvitaan. Ei ainoastaan armeijassa, vaan yhteiskunnassa, hän jatkaa.

Kari Palomaa kehuu myös suomalaista kokonaismaanpuolustusta. 

– Suomi on esimerkillinen siinä, että siviilijohtoa myöten kaikki yhdistyvät turvaamaan vapautta. Sitä koitetaan opetella muuallakin.

Palomaat kolmessa sukupolvessa pitävät hienona sitä, että nuoret miehet ja naiset ovat yhä tänä päivänä sitoutuneita maanpuolustukseen. 

"He lupaavat paljon" 

Valassa varusmiehet lupaavat kaikissa tilanteissa puolustaa isänmaan koskemattomuutta sekä suorittaa saamansa tehtävän loppuun niin kauan kuin heissä voimia on.

– Kun miettii, mitä maailmalla on tapahtunut, tämä on iso juttu. He lupaavat paljon valassaan, sanoo Pirjo Daavittila

Hän on tullut seuraamaan esikoisensa valaa ja on ensimmäistä kertaa paikalla tilaisuudessa. Puolustusvoimat on muutoin tuttu aikaisemmin pitkään Puolustuskiinteistöillä työskenneelle Daavittilalle.

– Tämä on vaikuttavaa ja juhlallista. Kyllä tästä kovin isänmaallinen tunne tulee.

Vaikka Daavittilaa harmitti, että läheistenpäivää ei varuskunnassa järjestetty, hän ymmärtää sen. 

– Totta kai armeija menee armeijan ehdoilla, hän toteaa. 


Pirjo Daavittila on käynyt alueellisen maanpuolustuskurssin, joka muistui mieleen valaa katsellessa. Kuva: Amos Kautto

Jälkikasvulla intti on alkanut hyvin, Daavittila kertoo. Niin tetsaamiset kuin metsäleirit ovat sujuneet mukavasti. 

– Ihanaa, että on tällainen tilaisuus, Daavittila kiteyttää.