Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Elias Harinen

Merivoimien operaatiopäällikkö kommodori Marko Laaksonen ja Traficomin kyberturvallisuuskeskuksen ylijohtaja Anssi Kärkkäinen.

Kommodori Marko Laaksonen (vas.) ja Traficomin kyberturvallisuuskeskuksen ylijohtaja Anssi Kärkkäinen pohtivat yritysten roolia Puolustusvoimain yhteistyökumppanina Itämeren kyberturvallisuudessa.

"Ei ole asianmukaista puhua Naton sisämerestä" – komentaja Toni Joutsia painottaa, että Itämerellä on varauduttava häiriöihin

Ilja Minkin

Suomen maantieteellisen sijainnin vuoksi toimiva infrastruktuuri Itämerellä on elinehto turvallisuuden ja huoltovarmuuden takaamiseksi.

Vaikka Itämeri on lähes kokonaan Nato-maiden ympäröimä, jäsenmaat ovat jatkuvassa valmiustilassa reagoimaan mahdollisiin levottomuuksiin. Säröjä Nato-rannikkoon luovat Pietariin suuntaava laivaliikenne ja Kaliningradin alue.

– Ei ole asianmukaista puhua Naton sisämerestä, sanoi Eurooppa-foorumin keskustelutilaisuuteen Turussa osallistunut Merivoimien merioperaatiokeskuksen operaatiopäällikkö, komentaja Toni Joutsia

Nord Stream -kaasuputken räjähdys vuonna 2022 sekä Suomen ja Viron välisen Balticconnector-putken vaurio vuonna 2023 ovat esimerkkejä Itämeren infrastruktuuriin kohdistuneista häiriöistä.

Merenalaisen infrastruktuurin suojeleminen on käytännössä erittäin haastavaa ja kallista. Tekijälle merellinen haitanteko taas on edullinen ja huomaamaton tapa vaikuttaa.

Itämerta ympäröivät valtiot keskittyvätkin ennemmin meren valvomiseen kuin puolustusjärjestelmien rakentamiseen. Tärkeää merellisessä turvallisuudessa on myös valtionrajat ylittävä yhteistyö.

Suomen ja Viron viranomaiset tutkivat yhdessä Balticconnectorin vauriota, ja alle vuorokaudessa syntyi käsitys tapahtumien kulusta ja aiheuttajasta, mikä myöhemmin tutkimuksissa varmistui, Joutsia paljastaa. Suomi pyrkii myös jatkossa tekemään tiivistä yhteistyötä Itämerta ympäröivien maiden kanssa.

– Suomen tärkeimpiä kumppaneita Itämeren asioissa ovat tietenkin Pohjoismaat ja Baltian maat, sekä suuremmassa mittakaavassa JEF-maat (Joint Expeditionary Force), Joutsia kiteytti.


Eri alojen asiantuntijat kokoontuivat keskustelemaan Itämeren turvallisuudesta Turun Eurooppa-foorumiin 28.-30.8. Kuva: Elias Harinen

Itämeri on militarisoitunut

Venäjän hyökkäyssodan ja idänkaupan loppumisen myötä Itämeren turvallisuus ja huoltovarmuus ovat muuttuneet entistä ajankohtaisemmiksi aiheiksi.

Huoltovarmuuskeskuksen vanhempi varautumisasiantuntija Jukka Etelävuori kertoi, että Suomen ulkomaankauppa on vahvasti riippuvainen ympäröivästä merestämme.

– Ulkomaankaupastamme kulkee 95 prosenttia pinnan päällä.

Sotaisan Euroopan vuoksi keskustelu Itämerestä on saanut entistä militaristisemman kaiun. 

– Jos Itämeren infrasta olisi puhuttu kymmenen vuotta sitten, niin tuskin olisi puolustusvoimien edustajaa täällä puhumassa, tiivisti Merivoimien operaatiopäällikkö, kommodori Marko Laaksonen

Laaksonen korosti etenkin, että volatiilissa Euroopassa on varauduttava monenlaiseen vaikuttamiseen.

 – Vaikuttamismahdollisuuksia on monia, ja siinä mielessä väitän, että merenpohja on täydellinen hybridisodan ympäristö.