Ei hitsata! Toimintaa tehostetaan kyselyjen avulla

Varusmiesten loppukysely osoittaa Puolustusvoimien onnistuneen laadukkaan varusmiespalveluksen tuottamisessa korona-aikanakin. Maanpuolustustahto on varusmiesten keskuudessa korkea.

Pitkittyneestä koronakriisistä huolimatta viime vuosina varusmiesten loppukyselyistä on saatu historian myönteisimpiä vastauksia. Viimeisin syys- ja joulukuussa kotiutuneiden varusmiesten loppukysely jatkaa trendiä: tulos on historian kolmanneksi paras. 

Jokaiselta kotiutuvalta saapumiserältä kartoitetaan mielipide yleiseen maanpuolustustahtoon, koulutuksen tavoitteisiin ja järjestelyihin, varusmiesjohtajiin, kantahenkilökuntaan, huoltoon sekä armeija-aikaan.

Korkeimmat arviot kyselystä saivat varusmiesten yleinen maanpuolustustahto ja mielipide kantahenkilökuntaan, jotka molemmat saivat asteikolla 1–5 mitattuna arvosanan 4,3. Myös upseerikokelaat (4,2), armeija-aika (4,2) ja koulutuksen tavoitteet (4,1) saavuttivat lähes yhtä korkean arvion.

Arvio ryhmänjohtajista on tasolla 4,0, kun taas koulutuksen järjestelyt (3,8) ja huollon järjestelyt (3,6) arvioitiin alle neljän tasoisiksi.

Puolustusvoimien 2. helmikuuta julkaistun tiedotteen mukaan myös varusmiesten ennakko-odotukset ovat positiivisia ja halu suoriutua palveluksesta on vahva.

Me-henki palveluksen tsempparina

Loppukyselyä on teetetty aina vuodesta 2000 asti jokaisen kotiutumisen yhteydessä. Vuosina 2010 ja 2014 kyselyä on päivitetty.

Korona on vaikeuttanut varuskuntien arkea ja aiheuttanut runsaasti päänsärkyä varusmiehille. Miksi kyselyjen tulokset ovat niin positiivisia?

Pääesikunnan koulutusosaston majuri Janne Kanasen mukaan tyytyväisyys esimiestoimintaan kertoo sen, että perusyksikön päälliköt, kouluttajat ja varusmiesjohtajat ovat onnistuneet työssään hyvin.

– Pitkien palvelusjaksojen ja viimeisten sotaharjoitusten aikana näyttää syntyneen joukkoihin hyvä me-henki, joka luo positiivisen ilmapiirin yleisesti palvelukseen, Kananen analysoi.

Loppukyselyä hyödynnetään varusmiespalveluksen kehitystyössä, mikä saattaa myös osittain selittää viime vuosien historiallisia tuloksia.

Kananen selittää, että loppukysely analysoidaan kaikilla tasoilla pääesikunnasta aina perusyksikköön asti, ja analyysin avulla muodostetaan korjaustoimenpiteitä. Parannukset toteutetaan viimeistään seuraavan saapumiserän palveluksen yhteydessä.

Loppukyselyn rinnalle tulee jaksopalaute

Kyselyjen kehittämistä ei olla lopetettu. Kananen paljastaa, että Puolustusvoimilla on käynnissä asevelvollisten palautejärjestelmän kehittämisprojekti, jossa yhtenä kokonaisuutena tuodaan palveluksen jaksojen taitekohtiin uudet jaksopalautteet.

Uusia palautekyselyjä kokeillaan useissa joukko-osastoissa vuoden 2022 aikana, ja ne otetaan käyttöön vuonna 2023.

– Jaksopalautteet mahdollistavat esiin nousseiden ongelmien käsittelyn heti tuoreeltaan, jolloin esiin nousseisiin asioihin puuttuminen ja korjaustoimenpiteiden tekeminen on tehokkaampaa, Kananen ruotii.

Jaksopalaute on aktiivinen työkalu löytää toiminnan kehityskohteita esimerkiksi varuskuntien tukipalveluista, työ- ja palvelusturvallisuudesta ja epäasiallisesta kohtelusta. Jaksopalaute on suunniteltu kerättäväksi Puolustusvoimien sähköisellä PVMoodle-alustalla.