Ehrnrooth-tunnustuspalkinnon saajat huolehtivat alaisistaan tilanteesta riippumatta
Adolf Ehrnroothin nimeä kantavat tunnustuspalkinnot jaettiin tänään neljälle ansioituneelle sotilaalle poikkeuksellisesta johtajuudestaan.
Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin tunnustuspalkinto on Puolustusvoimien merkittävin ja arvostetuin palkinto. Se on ennen tätä päivää jaettu 43 organisaation palveluksessa olevalle sotilaalle yksittäisten tekojensa, yleisen toimintansa tai sotilaallista maanpuolustusta edistäneen työnsä johdosta. Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen kertoi palkintojenjakotilaisuudessa jalkaväenkenraali Ehrnroothin olleen johtajuuden ihanteiden ja periaatteiden ruumiillistuma myös vaikeina sota-aikoina.
– Hänessä ilmeni paitsi esimerkillisyyttä, vastuullisuutta ja ammattitaitoa, myös kykyä katsoa eteenpäin. Nämä ovat vielä rauhanaikana, tänä päivänäkin Puolustusvoimissa keskeisiä hyvän johtajuuden periaatteita.
Palkinnon myöntää Louise ja Göran Ehrnroothin säätiö kantaakseen eteenpäin muistoa Adolf Ehrnroothista ja hänen elämäntyöstään itsenäisen Suomen puolesta. Kenraalimajuri Vesa Virtanen palkitsi tänään, 8. helmikuuta, neljä ansioitunutta sotilasta: majuri Ville Kostianin, kapteeni Jaakko Rahnaston, vääpeli Mika Pitkäsen ja eversti evp. Kimmo Hyvärisen.
Terve työilmapiiri keskiössä
Majuri Ville Kostian on toiminut vuodesta 2013 alkaen osastoesiupseerina Pääesikunnan koulutusosastolla. Häntä kuvataan alaisistaan huolehtivaksi ja innostavaksi esimieheksi.
– Koulutus 2020 -ohjelman projektikoordinaattorina majuri Kostian on osaltaan luonut edellytykset nykyiselle, laadukkaalle varusmieskoulutukselle. Hän on osoittanut korkeaa työmoraalia sitoutumalla Puolustusvoimien arvoperustaan, kenraalimajuri Virtanen perustelee palkintoa.
Virtanen kuvailee Maasotakoulun Reserviupseerikoulun tulipatterin päällikköä, kapteeni Jaakko Rahnastoa poikkeukselliseksi upseeriksi. Hän on suoraselkäinen ja rauhallinen johtaja, jonka erityisiksi vahvuuksiksi mainitaan toimintaympäristön positiivinen tulkitseminen sekä kyky tunnistaa hyviä suorituksia ja palkita niistä. Hänen johtamansa perusyksikkö onkin työilmapiirikyselyn perusteella merkittävästi Reserviupseerikoulun keskiarvoa mukavampi paikka työskennellä.
Vääpeli Mika Pitkänen taas palvelee Karjalan prikaatin vartioston johtajana. Hän on työssään kehittänyt vartioston työskentelytapoja samalla varmistaessaan alaistensa työkuorman pysyvän kohtuullisena. Vuoden 2020 työilmapiirikyselyssä alaiset arvioivat Pitkäsen esimiestyön arviointiasteikon ylimmälle tasolle. Hän on kaikesta huolimatta täysin itsekorostusta vailla ja toteaa palkinnon tulleen täytenä yllätyksenä.
– Olen äärimmäisen kiitollinen koko Puolustusvoimille, arvoisalle säätiölle ja eritoten omalle joukko-osastolleni. Tunnustus kuuluu myös koko Karjalan prikaatin vartioston tinkimättömälle ja ammattitaitoiselle työlle. Palkinto motivoi suunnattomasti jatkamaan tuloksekasta toimintaa Puolustusvoimien turvallisuustoimialan eteen.
Pitkänen kertoo toimivansa kutsumusammatissaan päästessään kehittämään maanpuolustuksen nykytilaa entisestään. Hän korostaa, että työn jälki on hyvää silloin, kun koko joukko työskentelee yhteisten päämäärien eteen. Joukon yhtenäisyyden edistäminen onkin hänen mukaansa johtajan tärkein tehtävä.
Paras maa suomalaisille
Yhteenkuuluvuutta on edistänyt myös eversti evp. Kimmo Hyvärinen, joka palveli tämän vuoden alkuun asti Ilmavoimien esikunnan osastopäällikkönä ja Ilmaoperaatiokeskuksen päällikkönä. Kenraalimajuri Virtanen kehuu Hyvärisen johtaneen tinkimättömällä asenteella Ilmaoperaatiokeskuksen täyden poikkeusolojen suorituskyvyn käyttöönottoa. Sekä keskuksen arvostus että henkilöstön yhteenkuuluvuuden tunne kasvoivat hänen alaisuudessaan. Hyvärinen kuitenkin muistuttaa, että kuulumme aina osaksi suurempaa joukkoa, emmekä pysty mihinkään yksin.
– Palkinnon saaminen herätti minussa riemua mutta myös suomalaiselle sotilaalle kuuluvaa nöyryyttä. On mittaamattoman suuri kunnia saada ottaa vastaan Ehrnroothin nimeä kantava palkinto.
Hyvärinen lainaa kunnioitetun jalkaväenkenraalin sanontaa, jonka tulisi olla hänen mukaansa läsnä juhlapuheiden lisäksi myös jokapäiväisessä arjessamme. Osoittakaamme se sisäistämällä kunnioitusta heille, joille se todella kuuluu.
"Suomi on hyvä maa – paras maa meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa, ja sen ainoa puolustaja on Suomen kansa."
