Hyppää sisältöön
Osiot
Valikko

Ruotuväki

Eero Tammivuori

Kuvassa varusmies äänestämässä

Eduskuntavaalit tuovat varusmiehille mahdollisuuden vaikuttaa.

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa – äänestäminen ensi kertaa mahdollista varuskunnissa

Akseli Köngäs

Vuonna 2022 voimaan tullut lakiuudistus mahdollistaa laitosäänestämisen Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen joukko-osastoissa.

Eduskuntavaaleissa on mahdollista äänestää ennakkoon 22.3.-28.3.2023 tai varsinaisena vaalipäivänä sunnuntaina 2.4.2023. Varuskunnissa toteutettavissa laitosäänestyksissä äänestäminen on ennakkoon mahdollista joko yhtenä tai kahtena päivänä, riippuen joukko-osaston järjestelyistä.

Varuskunnassa järjestettävä laitosäänestys eroaa normaalista ennakkoäänestyspaikasta, sillä se mahdollistaa äänestämisen vain varusmiehille. Puolustusvoimien henkilökunta, Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelevat tai mahdollisissa kertausharjoituksissa olevat reserviläiset eivät kuulu äänestyksen piiriin.

Ennakkoäänestyspaikalla henkilöllisyys on todettava normaalin käytännön mukaisesti. Varusmieskortti ei ole äänestystilanteessa riittävä henkilöllisyystodistus.

Varusmiesten kannalta viime vuonna voimaan tullut uudistus on kuitenkin tervetullut. Monelle tällä hetkellä palvelusta suorittavalle varusmiehelle eduskuntavaalit voivat olla ensimmäinen mahdollisuus käyttää omaa äänioikeutta.

Varusmiesliiton puheenjohtaja Elina Riutta kertoo ennakkoäänestyksen mahdollistavan lakimuutoksen korjaavan merkittävän epäkohdan.

– Jos itse varsinainen äänestyspäivänä varusmies sattui olemaan kiinni kasarmilla ja ennakkoäänestys ei onnistunut iltavapailla, oli äänestämään pääsy hankalaa.

– Nyt uudistus mahdollistaa varusmiehille paremman pääsyn äänestämään, toteaa Riutta.

Varusmiehet kuuluvat profiililtaan ryhmään, joka on usein aliedustettuna äänestysaktiivisuutta koskevissa tilastoissa. Tilastokeskuksen tiedoista selviää, että 18-24-vuotiaiden keskimääräinen äänestysaktiivisuus oli viime eduskuntavaaleissa 55,2 %, kun kaikkien ikäluokkien keskiarvo oli 72 %.

Lisäksi erityisesti nuorten ikäryhmässä sukupuolten välinen railo äänestysaktiivisuudessa on merkittävä. 18-24-vuotiaiden miesten äänestysaktiivisuus oli edellisissä vaaleissa noin 10 prosenttiyksikköä pienempi kuin samanikäisten naisten.

Äänestysprosentin nostamisen keinoksi Riutta mainitsee vaaleista kouluttamisen ja valistamisen. Hän toivoo, että vaaleista ja politiikasta puhuttaisiin nuorille enemmän.

–  Ehdottomasti pitäisi tuoda aiheita lähemmäs nuoria ja saada nuoria mukaan päätöksentekoon, Riutta linjaa.

Hän kuitenkin toteaa, että vaaleista valistaminen ei välttämättä kuulu Puolustusvoimien vastuulle.

Lopuksi Riutta toivoo, että varusmiehet saavat oman äänensä kuuluviin yhteiskunnassa.

– Toivomme, että varusmiehet seuraavat aikaansa ja äänestävät mahdollisuuksien mukaan aktiivisesti, hän sanoo.