"Droonittomalla ei ole mahdollisuuksia voittaa" – Insinöörieversti evp. Jyri Kosola uskoo droonien mullistavan sodankäynnin

Suunnitteilla olevat droonit kykenevät itsenäiseen päätöksentekoon.

Tulevaisuudessa droonit tarvitsevat ihmistä vain halutun tehtävän määrittämiseen, sanoo Puolustusvoimien entinen tutkimusjohtaja, insinöörieversti (evp) Jyri Kosola.

Kosolan mukaan jo lähitulevaisuudessa nähdään niin sanottuja drooniparvia, jotka pystyvät yhden ihmisen käskystä käymään synkronoidusti kohteen kimppuun.

– Nyt lähtökohtaisesti jokaista droonia on ohjannut joku, mutta hetki, jolloin parvet tulevat, on varmasti aika lähellä.

Itsenäisesti toimivat droonit ovat teorian tasolla jo mahdollisia tekoälyn ansiosta. Droonit pystyvät havainnoimaan ympäristöä sensorien avulla ja tekemään saadun datan perusteella omia päätöksiä.

Jatkossa saattaisi siis riittää, että ihminen antaa vain päämäärän ja ehdot tehtävälle. 

Hän antaa esimerkin parvelle annettavasta ohjeistuksesta.

– Tehdään mission box, joka on maantieteellisesti rajattu tietylle alueelle. Saat hyökätä vain sellaisen laivan kimppuun, jossa on pariton määrä potkureita. 

Tekoälyn ja automaation kehitys voi mullistaa myös droonien ohjaamiseen perustuvan tekniikan.

Tähän mennessä ohjaus on tapahtunut peliohjainta muistuttavalla laitteella. Droonin ohjaaminen liikkuvaan kohteeseen ei onnistu ilman pitkäjänteistä harjoittelua.

Virtuaalimaailmassa tapahtuvan verbaalisen ohjauksen avulla puolestaan käytännössä kuka tahansa osaisi ohjata parvea, kun ihmisen hienomotoriikan tuomat rajoitukset saadaan poistettua. 

– Voi ottaa droonin ja sanoa, että lennä tänne tai osoittaa menemään tuonne. Sitten digitaalinen kaksonen, joka on virtuaalimaailmassa, lähtee kaartamaan oikean droonin mukaisesti. 

"Drooni ei ole hopealuoti"

Ainakin Ukrainasta saatujen tilastojen valossa voidaan sanoa, että droonit ovat tärkeimpiä aseita nykyaikaisessa sodassa. 

–  70 prosenttia tämän hetken tappioista Ukrainassa tulee drooneista, toteaa Kosola.

Droonit muuttavat sodankäyntiä niin perustavanlaatuisesti, että Kosolan mukaan voidaan puhua jo vallankumouksesta.

Hän havainnollistaa väitettä vertaamalla teräaseilla taistelevan joukon taistelua tuliasein varustautunutta ryhmää vastaan.

– Väitän, että nyt on vähän sama tilanne. Jos toisella on drooneja ja toisella ei, droonittomalla osapuolella ei ole mitään mahdollisuutta voittaa.

Tutkimusjohtajan tehtävästä eläköitynyt Jyri Kosola on tehnyt pitkän uran Puolustusvoimissa. Kuva: Lempi Leinonen

Hän jatkaa toteamalla, että vanhojen aselajien tarve ei kuitenkaan katoa droonien myötä. 

– Drooni ei ole hopealuoti. Se ei voi tehdä kaikkea.

Kosolan mukaan tarve esimerkiksi kuljettaa ihmisiä turvallisesti panssariajoneuvoilla ei häviä mihinkään, vaan se pikemminkin korostuu droonien myötä.

Ukrainan syvälle Venäjälle tekemistä drooni-iskuista voidaan jo nähdä, että sodassa ei ole enää yksittäistä selkeää rintamaa. 

– Asetetaan vaaniva drooni komentopaikalle, huussipolulle tai esikunnan ovelle odottamaan, että tuntomerkkeihin sopiva henkilö tulee, Kosola kuvaa.

Suomi jäljessä kehityksestä

Huolimatta aktiivisesta droonikeskustelusta ja lennokkikoulutuksen lisäämisestä, ei Kosolan mielestä Suomessa vieläkään ymmärretä, kuinka suuren muutoksen äärellä ollaan.

Hänen mielestään varusmieskoulutukseen tulisi tehdä entistä isompia muutoksia.

– Kamiina ja puolijoukkueteltta eivät esimerkiksi ole välttämättä paras yhdistelmä droonien aikakaudella.

Teltasta säteilevä lämpö paljastaa joukon sijainnin droonin lämpökameraan tiheänkin metsän läpi.

Kosola ajattelee, että Ukrainan tavoin Suomenkin tulisi tuottaa drooneja sirotellusti pienissä yksiköissä. Yksinkertaisissa tuotantoyksiköissä voidaan jatkuvasti tuottaa drooneja tehokkaasti ja edullisesti, siinä missä yksittäinen kallis tehdas voidaan lamaannuttaa yhdellä iskulla.

– Pitäisi olla keskitetty tutkimuskehittäminen, hankinta ja konseptien laadinta, mutta vain jonkin aikaa. Sen jälkeen tuotanto täytyy hajauttaa, Kosola tiivistää. 

Droonikilpi itärajan suojaksi

Myös drooneilta puolustautuminen vaatii Suomelta kehittämistä. Paljon puhutun itärajan droonimuurin sijaan Kosola ajattelisi puolustusjärjestelmää pikemminkin "droonikilpenä", jota pystyisi liikutelemaan tarpeen mukaan.

– Todellisuudessa muurin voi kiertää, ylittää ja alittaa, eikä minkäänlainen muuri ole koskaan ollut toimiva ratkaisu sodankäynnissä. 

Kosolan mukaan droonikilpi koostuisi eri tavoin droonien heikkouksiin hyökkäävistä osastoista. Droonikilpi ikään kuin suodattaisi aina pienen osan parvesta pois, jotta lopulta vastus jäisi heikoksi.

Ensimmäisessä torjuntavaiheessa tarkkailtaisiin liikettä "tethered droonin", eli kaapelilla pysyvästi ilmassa leijuvan droonin kanssa.

– Tethered droonilla saadaan Shahed-droonista noin puolesta tunnista puoleentoista tuntiin etukäteen varoitus, kertoo Kosola.

Iranilaista alkuperää oleva edullinen Shahed-drooni on ollut merkittävässä osassa Venäjän lennokkihyökkäyksissä Ukrainaan.

Havainnon jälkeen voidaan signaalihäirinnällä harhauttaa osa drooneista pois, ja jäljelle jääneitä drooneja voidaan tuhota esimerkiksi lasereilla ja torjuntadrooneilla.

– Siten kulutamme sitä hyökkäävää massaa, josta osa pääsee kuitenkin kulutusvyöhykkeen läpi kohteelle, jossa on sitten torjuntavyöhyke, selostaa Kosola.

Torjuntavyöhykkeellä parvea voidaan hänen mukaansa vielä yrittää häikäistä valoilla ja harhauttaa savulla, jotta droonit kadottaisivat kohteensa loppumetreillä. Myös perinteinen ilmatorjuntakonekivääri on hyödyllinen työkalu parven pysäyttämisessä. 

Kosola kertoo, että viimeiseen torjuntakehään yltäneiden droonien tuhoamisessa tärkeintä on saada ne räjähtämään mahdollisimman kaukana kohteesta. 

– Jos drooni pystytään räjäyttämään metrin sijasta kymmenen metrin päässä, räjähdysenergia on etäisyyden neliöön suhteutettuna yksi sadasosa.

Jyri Kosolan teos Koneiden sota – droonien läpimurto ja vallankumous julkaistiin torstaina 12.3.