Droonikurssin tiedusteluharjoitus opettaa reserviläisille lennättämistä haastavissa olosuhteissa

Lennokkitoiminta Puolustusvoimissa on tänä päivänä laajempaa kuin koskaan ennen, sillä koulutusta järjestetään nyt kaikille varusmiehistä henkilökuntaan ja reserviläisiin.

Kolme droonia nousee ilmaan. Kohteena on muutaman sadan metrin päässä sijaitseva kukkula, jonka ympäristöön noin puolen hehtaarin alueelle on sijoittunut joukkoja.

Droonien ohjaajien tehtävänä on selvittää maastoon levittäytyneiden joukkojen määrä, ryhmitys, ajoneuvot ja aseistus.

Drooneista lähtevä surina vaimenee niiden kohotessa ilmaan ja kadotessa näkyvistä. Lennokkien edetessä kohti tiedusteltavaa kohdetta ääni vaimenee entisestään ja lopulta voimakas tuuli hävittää alleen sen viimeisetkin rippeet.

Kyseessä on Merisotakoulun ensimmäinen reserviläisille järjestetty droonilentokoulutus  Upinniemessä. Pääkouluttaja kapteeni Akseli Ruoranen kertoo, että kurssi pitää sisällään ilmailumääräysten opettelua, droonilaitteiston käsittelyä ja huoltoa, lentämisen tekniikkaa ja tietysti lentämistä.

– Tämä on ilmailua. Lentotunteja kurssilla on yksitoista, Ruoranen tarkentaa.

"Olosuhderiippuvaista touhua"

Parhaillaan toteutettavassa harjoitteessa koulutettavien tehtävänä on paikallistaa joukkoja rajatulta alueelta maastosta sekä suunnistaa maaston kiintopisteiden avulla. Haastetta harjoitukseen tuovat voimakas tuuli ja pitkät etäisyydet.

– Tämä on olosuhderiippuvaista touhua ja nyt olosuhteet eivät ole optimaaliset, hän kiteyttää.

– Vastatuuleen lentäminen vaatii paljon tehoa ja syö akkua nopeaan tahtiin. 15 m/s tuuli on voimakkain, jossa näillä voidaan lentää, ja tänään ollaan jo lähellä sitä, Ruoranen selittää.

Huolta ei tarvitse kuitenkaan lennokista kantaa: jos yhteys katkeaisi niin droonin kotiinpaluutoiminto toisi sen automaattisesti takaisin lähtöpisteeseen.

Kun lennokit ovat päässeet kohteeseen, alkaa alueen skannaaminen. Valoisissa olosuhteissa päiväkamera pystyy tarkentamaan kohteeseensa satojen metrien korkeudesta.

Toinen tarkkailussa auttava ominaisuus on lennokkiin sisäänrakennettu lämpökamera. Lämpökamera on tehokas havaitsemaan kohteita, joihin on suora näköyhteys. Mikäli kohteet ovat ilmasuojassa, niiden havaitseminen on vaikeampaa.

– Olin joskus kuvaamassa droonilla harjoituksessa. Lämpökamerassa näkyi selvästi, kun ukot kävelivät tietä pitkin. Kun tuli käsky siirtyä ilmasuojaan metsään, ne katosivat ihan täysin, Ruoranen muistelee.

Kun kohde on tiedusteltu, on ohjaajien luotsattava lennokit takaisin lähtöpisteeseen.

Näköyhteyttä drooniin ei ole, sillä se leijuu lähes kilometrin päässä, 150 metrin korkeudella. Ohjaajan on suunnistettava drooni takaisin luokseen maaston kiintopisteiden avulla.

– Suoraviivaista lentoa pisteestä pisteeseen, kunnes drooniin saadaan näköyhteys, Ruoranen kertoo.

Näköyhteyden puuttuessa täytyy droonia navigoida maastonmuotojen avulla. Kuva: Patrik Vuori

Ensin kuuluu ääni, hetki sen jälkeen taivaalle ilmestyy surisevia pisteitä. Droonit lasketaan maahan vasta, kun ovat suoraan ohjaajien yläpuolella.

On aika käydä läpi lennolla tehdyt havainnot.

Droonien avulla on onnistuttu paikallistamaan ainakin 11 ihmistä, yksi teltta, yksi ajoneuvo, asemia ja ilmatorjuntakonekivääri.

Tiedustelu on onnistunut. Kurssilaiset kertovat, että kohteiden löytämistä helpotti niiden puutteellinen naamiointi. Havaitun teltan päällä ei ollut naamioverkkoa ja ajoneuvon päälle se oli vedetty vain puoliksi.

– Pitää ilmoittaa sinne, että parantavat naamiointiaan, oppiipahan olemaan, Ruoranen naurahtaa.

Puolustusvoimien droonitoiminta elää ja voi hyvin

Toimintaa lennokkien kanssa koulutetaan tänä päivänä enemmän kuin koskaan ennen. Nykyään koulutusta järjestetään reserviläisten lisäksi varusmiehille ja henkilökunnalle.

Uusien laitehankintojen myötä droonit ovat entistä laajemmassa käytössä ja kaikilla puolustushaaroilla on niitä arsenaalissaan. Eritoten Merivoimat kehittää toimintaa aktiivisesti.

Ruorasen mukaan Puolustusvoimissa on päätetty keskittyä droonitoiminnassa etenkin erilaiseen tiedonhankintaan, sillä olosuhteet Suomessa ovat metsäisen maaston takia sille suotuisat.

Toisaalla, esimerkiksi Ukrainassa, tasainen maasto sallii pidemmän kantaman signaaleille, mikä mahdollistaa lennokkien tehokkaan käytön aseina.

– Loppujen lopuksi lennokki on tapa kuljettaa kamera tai ase ilmateitse, Ruoranen kiteyttää

– Vain mielikuvitus on rajana, mihin niitä käytetään, hän hymähtää.

Käynnissä oleva kurssi ei kuitenkaan keskity soveltavaan operatiiviseen droonitoimintaan. Kurssin tarkoituksena on opettaa reserviläisille toiminnan perusteet siten, että osallistujat saavuttavat lennättäjätason kaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että droonia saa jatkossa operoida yksin ilman kouluttajaa.

Koulutuksen tavoitteena on antaa reserviläisille valmiudet itsenäiseen operatiiviseen toimintaan. Kuva: Patrik Vuori

– Tarkoitus on, että täällä opetellaan perusteet. Toimintaan harjaannutaan myöhemmin omien joukko-osastojen kertausharjoituksissa, Ruoranen selventää.

Tason kaksi saavuttaminen vaatii lentotuntien lisäksi jonkin verran teoriaopiskelua, muun muassa ilmailusäädökset ja määräykset pitää tuntea.

Kurssille ei siis välttämättä haeta valmiita osaajia, sillä koulutus alkaa perusteista. Ruorasen mukaan siviilipuolen kokemuksesta voi jopa olla kurssilla haittaa.

– Silloin joudutaan tavallaan poisoppimaan niistä totutuista tavoista. Määräykset täällä sotilaspuolella eroavat aika paljon siviilipuolen säännöistä, hän valottaa.

Antoisa koulutus antaa valmiudet toimintaan

Reservin aliluutnantti Eemeli Koskenvuolla ei ollut kokemusta droonien lennättämisestä ennen kurssin alkua. Osallistujaksi kurssille hän päätyi vapaaehtoisuuden kautta.

– Varusmiespalveluksen jälkeen olen aktiivisesti osallistunut vapaaehtoisena Merisotakoulun kertausharjoituksiin. Ennen tätä kurssia sieltä sitten soitettiin ja kysyttiin, kiinnostaisiko tällainen koulutus, Koskenvuo kuvailee.

– Kaikki uusi ja erityislaatuinen kiinnostaa, joten päätin lähteä mukaan, hän jatkaa.

Koulutus on tähän mennessä ollut antoisaa. Lennokkia ohjataan hieman videopelien tyyppisellä ohjaimella, joten siihen on helppo tarttua. Nyt saatu lentokokemus tuo varmuutta omasta toiminnasta, vaikka tunteja voisi Koskenvuon mielestä olla enemmänkin.

– Ärsyttää, kun akun kesto on laitteissa niin lyhyt, ettei ilmassa pystytä olemaan loppujen lopuksi kovinkaan kauan. Aina akunvaihdon yhteydessä vaihdetaan lennättäjää, hän harmittelee.

Koskenvuo on onnistunut harjoituksissa hyvin. Hän havaitsi harjoituksessa maastosta esimerkiksi teltan ja ilmatorjuntakonekiväärin.

–  Lämpökamerassa erottui myös yksi jääkaappi, Koskenvuo naureskelee.

Koskenvuo uskoo droonitoiminnan olevan jatkossa arvokas osa Merivoimien toimintaa. Hän myös ajattelee jatkossa hyötyvänsä uudesta osaamisesta esimerkiksi kertausharjoituksissa.

– Olen käynyt varusmiespalvelukseni meritiedustelussa, ja sinne tämä sopii hyvin. En sitten tiedä, onko näitä drooneja jokaisessa ryhmässä vai miten, Koskenvuo pohtii.

Erityisen tärkeänä hän kuitenkin pitää sitä, että drooneja ja osaamista niiden käyttöön on.

– Parhaassa tai pahimmassa tapauksessa drooni toimittaa saman asian kuin tiedusteluryhmä, mutta ilman ihmishenkien riskeeraamista, Koskenvuo arvioi.