Droonien kehityksen seuraavat askeleet otetaan tekoälyssä ja parviteknologiassa
Kilpailuetua saadaan ennen kaikkea ohjelmistoista ja uudenlaisista käyttötarkoituksista.
Venäjän aloittama sota Ukrainassa on osoittanut droonit monipuoliseksi työkaluksi taistelukentällä. Uudenlaisia härveleitä pörrää ilmatilassa yhä kiivaampaan tahtiin.
Droonit liikkuvat nykyään niin maalla, merellä kuin ilmassa. Yhä tehokkaammat ratkaisut piinaavat molempia osapuolia.
Harrastelijavalokuvaajien lelusta drooni on kulkenut pitkän matkan sodankäynnin keskiöön. Viime vuosina tekniikka on ottanut suuria harppauksia. Ohjattavuus paranee, moottorit kehittyvät ja sensorit viisastuvat. Lisäksi kehityksen aallonharjan takana häämöttää jo tekoälypohjaiset sovellukset, kuten parviteknologia.
Kehityskaaren on myös huomannut Puolustusvoimien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Mikko Miettinen. Hänen mukaansa droonien kehitys on ollut vauhdikasta viimeiset kymmenen vuotta, mutta viime vuosina on tapahtunut merkittävä muutos.
– Tällä hetkellä droonien kehitys ei ole nopeutunut sinällään. Niiden käyttötarkoitusten ja erilaisten sovellusten määrä taas on kasvussa, Miettinen avaa.
Entistä kekseliäämpiä ratkaisuja
Drooneja kehitetään jatkuvasti paremmiksi. Silti perustavanlaatuisia muutoksia esimerkiksi perinteiseen multikopteriin ei ole tullut pienten suorituskykyparannusten lisäksi.
Kun aletaan olla teknologian rajoilla, suuria hyötyjä ei enää ole saatavilla. Taistelukentän tiimellyksessä ei ole suurta eroa, lentääkö tiedusteludrooni yhden vai kaksi kilometriä nopeammin kuin edeltäjänsä.
– Kun vastustaja keksii jatkuvasti uusi tapoja vaikuttaa drooneihin, on pakko vaihtaa omia menetelmiä. Eli tietynlainen teknologinen kissa- ja hiirileikki korostuu sodan aikana, Miettinen kuvailee.
Nykyään kilpailuetu saadaan nimenomaan ohjelmistoista, ja ennen kaikkea kekseliäimmistä käyttötarkoituksista.
– Droonien suorituskyky on tiedostettu pitkään. Taistelukentän kokemus on vain tarjonnut mahdollisuuden hyödyntää niitä uusilla tavoilla, Miettinen lisää.
Drooni on oikeastaan mikä tahansa etäältä ohjattava miehittämätön robotti. Etäältä ohjattavuus mahdollistaa monipuolisen käytön.
Droonien ominaisuuksiin on perehtynyt myös Tampereen yliopiston tenure track -professori Taneli Riihonen, joka on ollut mukana esimerkiksi Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan kanssa kehittämässä droonien torjuntamenetelmiä.
– Kaikkine käyttömahdollisuuksineen drooni on oikeastaan aika monikäyttöinen laite, Riihonen kertoo.
Hänen mukaan Ukrainassa on ilmennyt paljon käyttötarkoituksia. Muun muassa valvonta- ja tiedustelutehtävät, asejärjestelmänä käyttö eli erilaisten räjähteiden kuljettaminen ja viestiyhteyksien välittäjänä.
Halvan monikopterin uhraaminen miljoonien arvoisen asejärjestelmän takia on varteen otettava vaihtokauppa. Esimerkiksi voi nostaa Ukrainan käyttämät meridroonit, joilla he ovat tehokkaasti pitäneet Venäjän laivaston veitsen terällä.
– Tulevaisuudessa droonien kehitykset keskittyvät siihen, mitä niihin saadaan integroitua mukaan, hän pohtii.
Tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia
Vuosien kehitys on mahdollistanut, että drooneihin voidaan ripustaa lisälaitteita. Lisäyksillä saadaan koottua hyvinkin kekseliäitä yhdistelmiä. Esimerkiksi erilaisten elektronisen sodankäynnin asemien, kuten härintälaitteiden, kuljettaminen vihollisen lähelle on mahdollista.
Yksinkertaiset lisäykset, kuten standardisoidut ripustimet hyötykuormaa varten tehostavat droonien käyttöä.
– Droonien kehitys vaatii valmistajalta monipuolisuutta. Tehtaalla tehdyt integraatiot tulevat parantamaan droonien suorituskykyä entisestään.
Mahdollisilla ohjelmistopäivityksillä droonit kykenisivät esimerkiksi yhteistoimintaan.
Tekoälyllä ja parviteknologialla droonit kykenisivät yhä monimutkaisempiin operaatioihin. Esimerkiksi yhteyden katketessa drooni voisi itsenäisesti suorittaa iskun viimeiset kymmenet metrit.
– Tulevaisuudessa tulisi olemaan sellaisia drooneja, jotka on integroitu juuri siihen käyttöön, Riihonen lisää.
Droonien uhan kasvaessa yhä enemmän huomioidaan tapoja, joilla niiltä vastaan suojaudutaan. Erilaiset häirinnän muodot korostuvat.
Varmimmat torjuntamenetelmät perustuvat edelleen elektromagneettisten signaalien havainnointiin ja niiden häirintään. Näillä toimilla pyritään lamauttamaan yhteys laitteen ja ohjaajan välillä.
– Elektronisen sodankäynnin yleistyessä ilmassa droonien välinen sotiminen yleistyy, Riihonen pohtii.
Riihosen mukaan ohjelmistojen viisastuessa ne kykenisivät jopa autonomiseen taisteluun keskenään.
Miettinen ja Riihonen ovat kuitenkin samaa mieltä, että liian viisaat droonit voivat koitua ongelmaksi. Puhtaasti lämpöherätteen perään lentäviä robotteja voitaisiin varmasti jo nyt valmistaa, mutta sodassakin ne herättää eettistä pohdintaa. Miettisen mukaan Suomessa ihminen tulee tekemään drooneilla viimeisen päätöksen vielä pitkään, jos ei aina.
