Droonien rooli kasvaa jatkuvasti – Puolustusvoimat testaa omiensa potentiaalia
Puolustusvoimat tekee yhteistyössä Saksan puolustusvoimien kanssa tutkimusta miehittämättömien ja miehitettyjen ilma-alusten yhteistoiminnasta.
Tutkimusta johtavat Suomen ja Saksan puolustushallinnot ja siihen osallistuu teollisuusyrityksiä molemmista maista. Tutkimus on osa maiden yhteistä Manned-Unmanned Teaming (MUM-T) -tutkimusprojektia. Suomen osuus tutkimuksesta keskittyy ihmisen ja koneen väliseen työnjakoon ja yhteistoimintaan.
Tutkimukseen liittyen järjestetään Rovajärvellä ja Kemijärvellä elokuun lopussa testejä ja lentodemonstraatioita, joissa Puolustusvoimat pääsee kokeilemaan ja arvioimaan miehittämättömien ja miehitettyjen ilma-alusten yhteistoimintaa suomalaisissa olosuhteissa. Samalla suomalaisen teollisuuden osallistuminen testeihin vahvistaa kansallista osaamista. Yhteistyö hyödyttää myös muuta Puolustusvoimien tutkimus- ja kehitystoimintaa. Saksan asevoimien kanssa tehtäviä testejä johtaa Puolustusvoimat.
Puolustusvoimat on jo 2000-luvun alusta tehnyt yleiseurooppalaista droonien tutkimukseen liittyvää yhteistyötä, jossa pääkumppaniksi on vakiintunut Saksa. Yhteistyössä yhdistyvät Saksan suuremmat resurssit ja kotimainen tietotaito. Elokuun testilennot ovat osa pitkäjänteistä tutkimusyhteistyötä. Puolustusvoimien tutkimusjohtajan, insinöörieversti Jyri Kosolan mukaan droonien ja lennokkien merkitys maanpuolustuksessa on koko ajan kasvanut, kuten Puolustusvoimat on arvioinutkin, ja tulee kasvamaan tulevaisuudessakin.
Droonien parviälyn toimintaa testataan Suomessa ensimmäistä kertaa
Elokuun lopun tutkimusten uutuutena on drooniparvien toimintakyvyn testaaminen Suomen luonnossa. Parviälyyn ja sen toimintaan liittyviä kokeita on Suomessa aikaisemmin tehty simulaatioissa. Tavoitteena on, että droonit kykenevät suorittamaan itsenäisesti tehtäviä, kuten tietyn alueen haravoimista vastustajan löytämiseksi. Tutkimuksessa pyritään myös selvittämään laajaa joukkoa peruskysymyksiä koskien ihmisen ja koneen yhteistyötä ja kommunikaatiota.
Kosola arvelee droonien käytön yleistyvän tulevaisuudessa voimakkaasti myös Suomessa. Hänen mukaansa ne soveltuvat kuitenkin parhaiten juuri tiedustelun ja maalien identifioinnin tarkoituksiin.
Miehitettyjen ja miehittämättömien järjestelmien yhteistoiminnalla voidaan muun muassa parantaa tilannekuvaa, pienentää uhkaa omille joukoille, vähentää väsymyksestä ja stressistä johtuvia virhearviointeja sekä parantaa sotilaallista suorituskykyä tilanteissa, joissa ihmisen reagointinopeus ei ole riittävä, Puolustusvoimien tiedotteessa kerrotaan.
Tällä hetkellä arvioidaan, että ihmisen johtamilla konejoukoilla kyetään tukemaan ilmavoimien operaatioita 2030-luvulta alkaen.
