Ukrainan sodan drone-innostus tarttui myös Puolustusvoimiin
Puolustusvoimien protopajan uusin innovaatio on droneparven hallintaan käytettävä järjestelmä.
Riihimäen varuskunnassa ei moni varusmies vietä palvelustaan, mutta mielenkiintoista toimintaa teknologia-alan puolelta löytyy senkin edestä. Järjestelmäkeskuksen osana teknistä tukitoimintaa tekevä Protopaja tuottaa prototyyppejä, joiden tarkoitus on kehittää uusia ideoita nopeammin Puolustusvoimien käyttöä varten.
Protopajan puolella Puolustusvoimien henkilöstöä on vähän ja projektit toteutetaan tarkoituksenmukaisesti siviilipuolen yhtiöiden kanssa. Protojen kehityksessä yhdistellään eri tahoja yrityskentältä päämäärän saavuttamiseksi.
Ruotuväelle Protopajan toimintaa esittelivät ICT-järjestelmäpäällikkö Vesa Roiha sekä Puolustusvoimien Digitoimiston asiantuntija Juha Leppänen. Esimerkkeinä toiminnasta valittiin kaksi lähes valmiiksi kehitettyä protoa: droneparven hallintaan tarkoitettu järjestelmä ja RFID-lukulaite.
– Protopaja-konseptin idea on tuottaa hyvin pienillä protoilla Puolustusvoimien yhteistyökumppanien kanssa jotain toimivaa, joka näyttää meille suunnan mihin me halutaan mennä tulevaisuudessa, Roiha kertoo.
RFID-lukulaitteen avulla voidaan esimerkiksi valvoa materiaalien tai ihmisten liikehdintää tiloista ulos tai sisään. Droneparven hallintajärjestelmän avulla siviilipuolen dronet voidaan liittää osaksi maanpuolustuskoneistoa.
Projektissa käytettiin muun muassa yhdysvaltalaisen Parrotin lennokkeja. Kuva: Oskari Aumo
Ukrainan sota sai dronet nousuun
Hallintajärjestelmä on kehitetty yhteistyössä suomalaisen teknologiayrityksen Solitan kanssa. Järjestelmää esittelivät Solitan puolelta asiakkuusvastaava Marko Suojasto ja ohjelmistoarkkitehti Tomi Lahtinen.
Idea järjestelmästä tuli Solitalle Suojaston mukaan Ukrainan sodan sytyttyä, sillä dronejen hyödyntäminen sodankäynnissä osoittautui siellä tehokkaaksi keinoksi. Käytännöllisyyden lisäksi dronet tarjoavat myös oman ns. mediaseksikkään kulman, minkä avulla niihin liittyvät projektit saavat huomiota.
– Ukrainan sota ja kriisinhallintaoperaatiot, joissa droneja on aiemmin käytetty, ovat toimineet drivereina projektissa. Ukrainan sota varmasti boostasi tätä eli sitä tarvetta alettiin huutaa joka puolelta, Roiha avaa.
Proton tarkoitus on yhdistää nimenomaan siviilimarkkinoilla tarjottavat dronet osaksi Puolustusvoimien järjestelmiä ja käytäntöjä. Työryhmä on kokeillut projektia kehittäessään käyttää useita erilaisia droneja kuten yhdysvaltalaisia Parrot-lennokkeja.
Haasteena tietoturva
Eräs suurimmista haasteista proton kehityksessä oli tietoturva, Suojasto kertoo. Hallintajärjestelmän kanssa käytetään siviilimaailman lennokkeja, joita ei saa täysin irti valmistajan ohjelmoinneista.
Tästä syntyy ongelmaksi se, että laitteet voivat olla yhteydessä alkuperämaahansa. Kaikki tämänlainen kommunikaatio täytyykin saada estettyä ennen kuin droneja voidaan hyödyntää Puolustusvoimien tarkoituksissa. Suojaston mukaan yksi ratkaisu tähän ovat vpn-yhteydet, joiden avulla kommunikaatio ulkomaailmaan saadaan estettyä
Tietoturvan varmistamisen jälkeen yksi suurimmista projektin tavoitteista oli integraatio Puolustusvoimien johtamisjärjestelmäohjelmistojen kanssa. Yhdistäminen on Suojaston mukaan onnistunut ja sitä voidaan tulevaisuudessa laajentaa uusilla ominaisuuksilla.
Monimuotoiset käyttötarkoitukset
Projektin avulla droneja voidaan hyödyntää monissa erilaisissa tilanteissa. Pääasiassa lennokit soveltuvat parhaiten erilaisiin suojaus- valvonta- ja tiedustelutehtäviin. Protopajalla dronejen toimintaa on testattu eri tavoilla ja tulokset ovat olleet hyviä.
Saattueen turvaamisessa droneja voidaan käyttää edellä olevan reitin tiedusteluun ja valvomiseen. Yksi tai useampi lennokki voidaan määrätä ohjelmistosta kulkemaan saattueen edellä ja kuvaamaan mitä tiellä tapahtuu.
Testeissä ilmassa lentävät alukset saivat sijaintinsa auton katolle kiinnitetystä dronesta, sillä ajoneuvon sisällä sen wanturit kohtasivat liikaa häirintää metallikopista. Todellisessa käyttötapauksessa lennokki ottaisi kuitenkin sijaintitiedot suoraan auton gps-antureista, Suojasto kertoo.
Saattueen turvaamista testattiin laittamalla gps-signaalin tarjoava drone auton katolle. Kuva: Oskari Aumo
Droneille voidaan asettaa tehtäväksi myös esimerkiksi tietyn alueen valvominen. Ohjelmiston avulla määritetään jokin tietty reitti mitä dronet lentävät ja valvovat, minkä aikana kuvamateriaalia voidaan seurata johtopaikalta.
Koska kyseessä on vasta prototyyppi, tulevaisuudessa on paljon varaa kehittää uusia ideoita osaksi järjestelmää. Valvontatehtävien ohella esimerkiksi maalinosoitus onnistuu Suojaston mukaan ohjelmistolla. Järjestelmää kehittämällä maalinosoituksen voisi nostaa korkeammalle tasolle, mutta jo nykyisellä tasollaan se on mahdollista.
