Disinformaation ja informaation pysyvä kamppailu
Informaatiovaikuttimisen käsitteet dis- ja misinformaatio kytkeytyvät vahvasti sekä sosiaaliseen mediaan että esimerkiksi rokotteisiin. Suurvallat voivat vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin vääristämällä informaatiota.
Information Resilience in a Wicked Environment (IRWIN) on kolmivuotinen (2021–2023) hanke, jonka toteuttajina toimivat Maapuolustuskorkeakoulu, Laurea-ammattikorkeakoulu sekä Vaasan ja Itä-Suomen yliopistot. Hankkeessa tutkitaan tiedon huoltovarmuutta kompleksisessa toimintaympäristössä.
Hankkeen Tiedon huoltovarmuutta rakentamassa -webinaarissa keskiviikkona 2. kesäkuuta Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen puhui dis- ja misinformaatiosta.
Dis- ja misinformaation ero
Disinformaatio on Huhtisen mukaan tahallista väärennettyä viestintää, jota jaetaan tietoisena sen aiheuttamista haitoista ja vahingoista. Disinformaatio voidaan havaita helposti esimerkiksi huomiota herättävistä kuvista tai symboleista ja tiheästi toistuvista viesteistä.
– Yksi keskeinen ongelma on se, että disinformaation lähteet eivät ole läpinäkyviä. Jotta pystymme tunnistamaan disinformaatiota, tarvitsemme erilaisia työkaluja sen läpinäkyvyyteen.
Huhtinen korostaa, ettei disinformaation tarvitse suoranaisesti valehdella. Tyyli ja raportointi voivat pitää paikkana, mutta disinformaatio tiivistää uutisvirrassa olevia tapahtumia uudella tavalla vaihtoehtoiseksi totuudeksi.
Misinformaatio ymmärretään enemmänkin väärinä johtopäätöksinä, huonona lähdekritiikkinä ja vahinkoina. Misinformaatio on tahatonta ja satunnaista informaatiovääristymää.
– Ongelma on se, että misinformaatiota tulee jatkuvasti eksponentiaalisesti, koska meistä jokainen tuottaa informaatiota päivittäin. Kaikkea informaatiota ei kyetä hyödyntämään mihinkään järkevään.
Venäjän disinformaatio
Yhä useampi meistä käyttää montaa eri sosiaalista mediaa samaan aikaan. Uusia sovelluksia kehitetään jatkuvasti samalla, kun sosiaalisen median käyttö lisääntyy. Huhtisen mukaan voidaankin nähdä, että disinformaation tuotanto on jatkuvasti kasvavaa.
Esimerkkinä disinformaatiosta on Venäjän kampanja oman Sputnik-rokotteensa ympärillä. Myynnin lisäämiseksi Venäjä on disinformaatiollaan pyrkinyt herjaamaan muiden valtioiden rokotteita. Huhtinen kertoi, että esimerkiksi yhdysvaltalainen lääkeyritys Pfizer on joutunut Venäjän disinformaatioiskujen kohteeksi.
– Oleellista tässä on oikeastaan ymmärtää, että informaation ja disinformaation välinen kamppailu on pysyvää, Huhtinen päättää.
