Demokratia on tärkeää hybridivaikuttamisen torjunnassa
Kuluneella viikolla on käyty aktiivista keskustelua rajavartio- ja valmiuslain uudistuksesta. Hybridiuhkiin vastaava laki avaa ovia myös yleisemmälle keskustelulle hybridivaikuttamisesta.
Eduskunta on tällä viikolla käsitellyt rajavartio- ja valmiuslain uudistusta. Uudistuksen taustalla on arvio siitä, että Suomeen kohdistuvat hybridivaikuttamisen uhat ovat kasvaneet.
Lakiuudistus sai kimmokkeensa siitä, kun viime vuoden lopulla Valko-Venäjä siirsi Puolan rajan tuntumaan suuren joukon pakolaisia. Epäilyksenä oli, että Valko-Venäjän tarkoituksena olisi aiheuttaa selkkaus Puolan rajan tuntumassa.
Tapahtumat Puolan ja Valko-Venäjän rajalla marraskuussa 2021 avasivat Suomessa keskustelun siitä, miten täällä voitaisiin varautua vastaavanlaisiin vaikuttamisyrityksiin. Tämän keskustelun tuloksena ovat tämänviikkoiset lakiuudistukset, jotka mahdollistaisivat poikkeustilanteessa normaalia tiukemman rajavalvonnan.
Lakiuudistuksen käsittelyssä ongelmakohdaksi esiin nousi Suomen allekirjoittamat kansainväliset sopimukset, joiden mukaan turvapaikkaa hakevaa henkilöä ei voi palauttaa ilman asianmukaista käsittelyä.
Hybridivaikuttamista on vaikea havaita
Valko-Venäjän ja Puolan rajalla sattunut selkkaus onkin aiheellisesti herättänyt keskustelua hybridivaikuttamisen uhista myös Suomessa.
Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskuksen (European Centre of Excellence for Countering Hybrid Threats, HybridCoE) tavoitteena on lisätä tietoisuutta hybridiuhista niin kansallisesti kuin Euroopan unionin ja Naton tasolla. Haavoittuvuuksiin ja resilienssiin HybridCoE:ssa erikoistunutta osastoa johtava Jukka Savolainen arvioi, että Suomen valmiudet hybridiuhkien torjumiseen ovat nyt paremmat kuin aiemmin.
– Valmiudet hybridivaikuttamisen torjumiseen ovat aiempaa paremmat, kun olemme täysin tietoisia siitä, että joku voi yrittää horjuttaa yhteiskunnan toimintaa. Tietoisuus parantaa vastetta ja uhat tunnistetaan nyt laajemmin, Savolainen avaa.
Uhkiin on kuitenkin joskus hankalaa varautua, koska niiden ominaisuuksiin kuuluu usein yllättävyys. Toisinaan hybridivaikuttamisessa yritetään kääntää vahvuuksina pidettyjä asioita haavoittuvuudeksi.
Hybridivaikuttamisen pelinappuloina voivat olla esimerkiksi pakolaiset. Kuva: Petri Saarelainen
Länsimaisen oikeusvaltion, kuten Suomen, vahvuutena pidetään usein demokratiaa. Pahimmillaan vihamielinen taho voi yrittää hyökätä suoraan demokratian ytimeen, eli kansaan. Hyökkäys ei kohdistu kansalaisiin hybridivaikuttamisessa fyysisesti, vaan esimerkiksi informaatiovaikuttamisella voidaan horjuttaa demokratiaa sisältä päin.
– Kautta aikain valtiot ovat yrittäneet vaikuttaa toisiinsa. Digitalisaatio ja kyberteknologia antavat vihamielisille tahoille loistavan uuden instrumentin, jolla voi vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen ja teknologisiin järjestelmiin.
Maanpuolustuksen asema korostuu
Hybridivaikuttamisesta puhuttaessa keskustelun ytimeen nousee kamppailu vallasta.
Valtiollisella tasolla tässä taistelussa ovat Savolaisen mukaan pääasiassa autoritääriset ja demokraattiset hallinnot.
– Hybridivaikuttamisessa vastustajat yrittävät heikentää meitä sellaisilla keinoilla, joita me emme mahdollisesti edes huomaa. Emme myöskään voi olla varmoja kuka on vaikuttamisen takana.
Peloissaan ei kuitenkaan Savolaisen mukaan kannata olla, mutta terve huolellisuus on hänen mukaansa järkevää.
– Valmiina täytyy olla. Hybridioperaatio voi olla myös vastapuolen valmistautumista sotatoimiin. Esimerkiksi Ukrainassa hybridioperaatiot alkoivat jo kauan ennen Krimin valtaamista. Sen jälkeen tilanne kiihtyi hybridisodankäynniksi ja nyt siellä on sota käynnissä.
Tämän vuoksi Savolainen korostaa myös sotilaallisen maanpuolustuksen merkitystä.
– Hybridivaikuttamisessa pyritään kokonaisvaltaiseen vaikutukseen, jossa on kysymys maailmanlaajuisesta kilpailusta. Siksi uhkien tunteminen on tärkeää myös sotilaille.
Vaikka hybridivaikuttamisen ennakoiminen on haasteellista, ei valmistautuminen kuitenkaan ole mahdotonta. Olennaista suojautumisen kannalta on uskottavan sotilaallisen maanpuolustuksen ohella myös koulutustaso ja hyvä poliittinen keskustelu.
– Tärkeimpiä perintöjä, joita olemme isovanhemmiltamme saaneet, ovat itsenäinen Suomi ja hyvä demokratia. Esimerkiksi Afganistanista olemme saaneet huomata, että demokratian rakentaminen, ainakaan nopeasti, ei ole helppoa.
