Kun Suomi alkoi laatia puolustusyhteistyösopimus DCA:ta Yhdysvaltojen kanssa, kysyttiin Mikael Antellia johtamaan neuvotteluita.
– Ei tuollaisesta tehtävästä voi kieltäytyä, hän paljastaa.
DCA-sopimus astuu voimaan tänään, ensimmäinen päivä syyskuuta. Nyt neuvotteluja luotsannut diplomaatti katselee valmista työtänsä tyytyväisenä.
– Suomen tavoitteet on saavutettu, Antell myhäilee.
Suomen valtuuskunnalla oli neuvottelujen lisäksi tavanomaiset työtehtävänsä hoidettavanaan. Vastapuoli neuvottelee vastaavia sopimuksia päätyökseen. Yhdysvaltojen neuvotteluvaltuuskunta koostui puolustusministeriön, ulkoministeriön ja Yhdysvaltain Euroopan joukkojen johtoportaan edustajista.
– He ovat hyvin taitavia, kokeneita ja ammattitaitoisia, Antell kehuu.
Ei Antellkaan ole ulkopolitiikassa mikään eilisen teeren poika.
Hän on toiminut suurlähettiläänä Oslossa sekä Tukholman edustuston päällikön sijaisena. Siellä suurin osa ajasta meni turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan sekä kaupan ja investointien edistämiseen. Antell palasi syksyllä 2022 Suomeen ulkoministeriön poliittiselle osastolle.
Osaston pöydällä ovat esimerkiksi Nato-asiat, YK- ja ihmisoikeusasiat, ETYJ, asevalvonta ja aseiden vientikontrolli, rauhanvälitys, sekä kaikki muu turvallisuuspolitiikkaan liittyvä. Melko pitkä asialista, mutta Antell pitää haasteesta.
– Intensiivisyys ja rytmi. Koko ajan tapahtuu jotain jännittävää.
Joku voisi sanoa, että viime vuosien aikana on tapahtunut turhankin paljon jännittävää.
– On kaikenlaista GPS-häiriöistä Itämeren putkiasioihin. Tämä on täysin uusi toimintaympäristö. Hyvinhän me ollaan varauduttu kaikkeen. Meidän täytyy vaan oppia elämään tässä uudessa ajassa.
Antell on urallaan edustanut Suomea useissa kansainvälisissä tehtävissä. Kuva: Patrik Vuori
Yhdysvallat näkee Pohjolan kokonaisuutena
Yhdysvallat näkee Pohjois-Euroopan yhtenäisenä alueena. Maailman johtava suurvalta haluaa sujuvaa logistiikkaa, myös joukkojen muonittamisen suhteen.
Puolustusyhteistyösopimuksella pyritään siihen, että Yhdysvaltojen joukot kykenevät liikkumaan maiden välillä sopimuksen mukaisesti ilman, että kukin maa esittää erilaisia kansallisia vaatimuksia Yhdysvalloille.
On kätevämpää, ettei esimerkiksi olemassa olevia työsopimuksia tarvitse muuttaa ennen toiseen maahan siirtymistä.
Yhdysvalloilta ei myöskään vaadita erilaisia kansallisia lupia tai todistuksia, eikä esimerkiksi Euroopan unionin tuotestandardien noudattamista edellytetä. Sujuvan yhteistyön mahdollistamiseksi vierailevien joukkojen on tiedettävä jo etukäteen varmaksi, että niillä on oikeus tuoda maahan tarvittava kalusto.
Nuorena jalkapalloa pelannut Antell kertoo, että monta eri hallinnollista alaa läpi leikkaavia ongelmia ratkottiin tiimipelillä.
– Vaikka projekti eteni ulkoministeriön johdolla, osallistuivat siihen melkein kaikki ministeriöt.
Saunadiplomatiakin käytössä
Projekti lähti käyntiin, kun presidentti Sauli Niinistö tapasi kollegansa Joe Bidenin Washingtonissa maaliskuussa 2022.
Neuvottelukunta asetettiin alkuvuodesta 2023. Ennen varsinaisten neuvottelujen aloittamista Antellin johtama valtuuskunta piti epävirallisia tapaamisia ja videopuheluita amerikkalaisten kanssa.
– Niin saatiin tuntumaa. Että mitä vastapuoli haluaa ja mitä käytäntöjä heillä on.
Ulkopolitiikassa henkilökohtaisilla suhteilla ja verkostoilla on elintärkeä merkitys. Siten työnteko sujuu hyvässä hengessä ja tuloksia saa helpommin aikaan.
– Näin kokemus osoittaa. Se nähtiin myös silloin, kun korona iski ja rajat menivät kiinni. Noissa tilanteissa on hyvin tärkeää, että tuntee vastinparit naapurimaissa.
Varsinaiset neuvottelut lähtivät käyntiin maaliskuussa 2023. Ne käsittivät yhteensä viisi pidempää neuvottelukierrosta Helsingissä ja Washingtonissa.
Kokoontumisia järjestettiin myös neuvottelusalin ulkopuolella.
Saunottiinko?
– Saunadiplomatiaakin hyödynnettiin, Antell vastaa.
Niin virallisia kuin epävirallisiakin tapaamisia oli paljon, keskusteltavia yksityiskohtia satoja. Ihmisen muisti on rajallinen, joten kaikki on kirjattava ylös.
– Siitä on myöhemmin hyötyä. Niin voi aina palata taaksepäin ja katsoa, miten joku asia meni.
Sopimuksissa jokainen sana – ja jopa sanamuoto – kantaa merkityksensä konkretiaan.
Esimerkiksi sopimuksessa Yhdysvallat sitoutuu kunnioittamaan Suomen lainsäädäntöä. Kunnioittaminen on sanamuoto, jonka on sopimusta koskevassa kritiikissä väitetty jättävän lopullisen tulkinnan avoimeksi.
Antell katsoo, että asetelma on DCA-sopimuksissa yleinen lähtökohta.
– Sopimus rakentuu joukkojen asemaa koskevaan SOFA-sopimukseen, joka perustuu lainsäädännön kunnioittamiseen. Lisäksi yhteistyön perustana on Suomen ja Yhdysvaltojen kahdenvälinen suhde, joka perustuu molemminpuoliseen luottamukseen.
Vuoden kestäneen prosessin jälkeen Antell on tyytyväinen lopputulokseen. Kuva: Patrik Vuori
Asiasta laaja konsensus
Antell painottaa, että tavoitteena oli saada aikaan sopimus, joka on hyväksyttävissä eduskunnassa mahdollisimman laajasti.
– Nyt on tietysti helppo sanoa, että se onnistui, Antell iloitsee.
Antell muistuttaa, että neuvotteluprosessi käynnistettiin jo edellisen hallituksen aikana.
– Oli selvää, että tällainen halutaan. Asiasta oli jo lähtökohtaisesti hyvin laaja konsensus.
Eduskuntakäsittelyssä kansanedustaja Anna Kontula (vas.) teki muutosesityksen sopimuksen hylkäämiseksi, mutta kannatusta vaille jäänyt esitys raukesi. Eduskunta hyväksyi sopimuksen yksimielisesti, ilman äänestystä.
Sopimuksen sisältöä täsmennetään vielä DCA:ta koskevassa hallituksen esityksessä eduskunnalle.
Neuvotteluja on valmisteltava etukäteen. On käytävä läpi strategiaa ja pystyttävä jatkuvasti tunnustelemaan, miten vastapuolen tavoitteet kehittyvät.
– Ympärivuorokautista työtä lähes vuoden ajan, Antell luonnehtii.
– Voin vaan sanoa, että ilman tukevaa ja ymmärtävää vaimoa kotona olisi ollut huomattavasti vaikeampaa.
Ajoittain rankkoihin tehtäviin Antell saa motivaatiota siitä, että hänen työnsä on kansallisten intressien ytimessä.
– Se on isänmaan asia. Se on se suurin motivaatio.
Antell on tyytyväinen siihen, että sopimus saatiin nopeasti valmiiksi, vieläpä melkein samanaikaisesti Tanskan ja Ruotsin kanssa.
– Olin varautunut paljon pidempään urakkaan, Antell kertoo. Muilla valtioilla prosessi ei ole mennyt yhtä sutjakkaasti.
.